Suomen kielen ja valtiopäivien 150-vuotista historiaa juhlittiin seminaarissa
Suomen kielen virallisen kansankielen asemaa ja valtiopäivien kokoontumista juhlistettiin 150-vuotisen historian kunniaksi seminaarilla. Seminaarin puhujat kertoivat Suomen suurruhtinaskunnan aikaisten valtiopäivien ja kieliasetuksen merkityksestä nykyiselle tasavallalle ja itsenäiselle valtiolle.
Professori Timo Soikkanen, kansanedustaja Seppo Kääriäinen ja dosentti Vesa Vares.
Suomen kielen aseman virallistamisen ja Suomen valtiopäivien säännöllisen kokoontumisen 150-vuotisjuhlaa kunnioitettiin Itsenäisyyden askelia -seminaarilla. Seminaari järjestettiin itsenäisyyspäivän aattona 5.12. yliopiston päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa.
Suomen kielestä tuli maamme virallinen kieli elokuussa 1863, kun Venäjän keisari ja Suomen suurruhtinas Aleksanteri II allekirjoitti kieliasetuksen. Tuolloin pidettiin Suomen toiset valtiopäivät ensimmäisten, jo vuonna 1809 Porvoossa pidettyjen, valtiopäivien jälkeen. Vuodesta 1863 alkaen valtiopäiville on kokoonnuttu vuosittain.
Minne menet, eduskunta?
Kansanedustaja Seppo Kääriäinen käsitteli puheenvuorossaan eduskunnan asemaan menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa.
Parlamentaarisen muutoksen Kääriäinen näki ajoittuneen presidentti Mauno Koiviston hallintokaudelle, jolloin presidentille kuuluvaa päätösvaltaa kavennettiin.
– Nykyinen tasavalta on eduskuntakeskeinen ja pääministerijohtoinen. Presidentin valta korostuu erityisesti ulkopolitiikassa, Kääriäinen sanoi.
Kääriäinen kertoi eduskunnan tilanteen olevan nykyisin kaiken kaikkiaan ristiriitainen, sillä kansalaisten luottamus sitä kohtaan on ollut laajasta päätösvallasta huolimatta alhainen.
– Eduskunnan vastuulla on oikeudenmukaisuuden toteuttaminen siten, että kansalaiset kokevat sen toteutuvan myös todellisuudessa. Kukin kansanedustaja voi vaikuttaa omalla työpanoksellaan eduskunnan arvostukseen.
Merkittäväksi Kääriäinen näki myös kansainvälisen aseman ja osaamisen kehittämisen sekä tulevaisuuden visioihin panostamisen.
– Ei riitä, että teemme asioita paremmin. On tehtävä parempia asioita.
Valtiopäivät ja kieliasetus itsenäisyyttä ajamassa
Seminaarin puheenjohtajana toimi Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. Muita puhujia olivat dosentti Vesa Vares, professorit Timo Soikkanen ja Kaisa Häkkinen Turun yliopistosta sekä professori Nils Villstrand Åbo Akdemista.
Poliittista historiaa tutkivat Vares ja Soikkanen käsittelivät puheenvuoroissaan valtiopäiviä ja Aleksanteri II:n niissä tekemiä päätöksiä. Suomen kielen asiantuntija Häkkinen kertoi puolestaan suomen kielen ensiaskeleista kansakunnan virallisena kielenä, ja historioitsija Villstrand kieliasetuksen merkityksestä ruotsin kielelle.
Seminaarin päätteeksi nähtiin Esa Sirosen käsikirjoittama ja ohjaama dokuenttielokuva Laulu Suomessa, joka kertoo kansallismielisestä kirjailija Jaakko Juteinista.
Juhlaseminaaria seuraamassa oli täysi sallinen kuulijoita. Kutsuvieraiden joukossa oli muun muassa eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
Alemmassa kuvassa professori Kaisa Häkkinen.
Matilda Herjanto