Suomella on arktisessa meriteknologiassa etulyöntiasema

​Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste näkee Suomen arktisessa strategiassa liiketoiminnan ja investointipotentiaalin kannalta kolme keihäänkärkeä: meriteknologian, kaivostoiminnan sekä matkailun.

Maailmassa on tällä hetkellä sata jäänmurtajaa, joista peräti 60 on rakennettu Suomessa. Suuri osa nykyisistä jäänmurtajista alkaa olla ikääntyviä aluksia, ja lähivuosina on arveltu tarvittavan jopa 150 uutta murtajaa.

Vaurasten mukaan jäänmurtajiin liittyvässä liiketoiminnassa Suomella on suuri potentiaali ja teknologinen osaaminen. Suomen talous on aina ollut riippuvainen Itämeren liikenteestä. Vuosikymmenien saatossa on ollut talouden kannalta edellytys, että jäätyvillä merialueilla on kyetty toimimaan ympärivuotisesti.

– Tätä pitkällä aikavälillä kertynyttä osaamista ja liiketoimintaa pyrimme nyt tuomaan entistä enemmän myös kansainvälisille markkinoille.

Meriteknologia ei kuitenkaan rajoitu vain laivoihin.

– Meillä on esimerkiksi kelluva konttori, ja tämän tyyppisillä täysin uusilla innovaatioilla voisi olla merkitystä myös arktisella alueella, Vauraste kertoo.

Arktiseen neuvostoon riittää tunkua

Arktinen neuvosto on muodostunut tärkeäksi arktisen alueen toimijaksi. Kanada toimii tällä hetkellä arktisen neuvoston puheenjohtajana. USA toimii puheenjohtajana 2015–2017, ja Suomen vuoro on olla vetovastuussa 2017–2019.

Vaurasten mukaan Arktisen neuvoston rooli on kasvanut merkittävästi.

– Tämä näkyy esimerkiksi niin, että neuvostoon on kova tunku jäsenmaita. EU-maat ovat jääneet neuvostossa hieman varjoon: jäsenmaita neuvostossa on vain kaksi, ja EU:ta ei ole ainakaan toistaiseksi hyväksytty osaksi neuvostoa. Tämän on arvioitu osittain johtuvan EU:n kielteisestä kannasta hylkeiden pyyntiin.

Turvallisuus korostuu eri maiden arktisissa strategioissa: USA painottaa vahvasti turvallisuutta, Kanada alueidensa itsemääräämisoikeutta. Vauraste kertoo, että Grönlannin visiot ovat kääntyneet vahvasti myös talouden suuntaan.

– Grönlannissa on nähtävissä poliittinen ilmapiirin muutos. Grönlannin uusi hallitus pohtii alueen erottamista Tanskasta. Tähän Grönlanti tarvitsee kuitenkin pääomia, joita on mahdollista saada muun muassa öljystä ja kaasusta.

Arktisen alueen liiketaloudellista tutkimusta tehdään Suomessa vain vähän

Kiinnostus arktiseen alueeseen on nyt kovaa, mikä näkyy myös arktiseen alueeseen liittyvän tutkimuksen määrässä. Vaurasten mukaan Suomessa muun muassa Lapin yliopisto, Oulun yliopisto sekä Aalto-yliopisto ovat profiloituneet omilla aloillaan arktisen alueen tutkimukseen.

Suomesta löytyy kuitenkin tutkimusnäkökulmia, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

– Tutkimuspotentiaalia olisi erityisesti arktisen alueen liiketoiminnassa. Tällaista tutkimusta tehdään Suomessa vain vähän. Meillä ei ole laajamittaista tutkimusta esimerkiksi arktisen alueen maiden vapaakaupan kysymyksistä. Yksi visio on pan-arktinen vapaakauppa-alue, jossa voisi olla paljon tutkittavaa.

 
Hannu Aaltonen