Suomeen luodaan työelämävalmiuksien koulutuspaketti
Työhyvinvoinnin kehittämisellä voisi säästää miljardeja. Siihen tähdätään Valmiina työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on yhteisen koulutuspaketin avulla saada ammattiopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoiden työelämätaidot nykyistä toimivammiksi.
Jyrki Liesivuori ja Elena Zhbankova jakavat tiedon, että työelämään siirtyvillä opiskelijoilla ei ole tarvittavaa tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista asioista - eikä tieto ole tämän päivän työelämässäkään yleistä. Koulutuspaketilla ryhdytään paikkaamaan puutetta.
Valmiina työelämään -hanke etsii keinoja tukea opiskelijan henkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja sekä muutoskykyä siirtyä työn ja työttömyyden sekä palkkatyön ja yrittäjyyden välillä.
– Työhyvinvoinnin avulla Sipilän hallitus voisi ottaa taloudessa kvanttiloikan eteenpäin. Työelämäasiat ovat mitä suurimmassa määrin taloudellinen kysymys. Tutkimusprofessori Guy Ahonen on laskenut, että me menetämme Suomessa vuosittain noin 30 miljardia ammattitautien, tapaturmien, sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vuoksi, koulutukseen sisältöä kehittävä dosentti Jyrki Liesivuori Turun yliopistosta sanoo.
Viisi yliopistoa, neljä ammattikorkeakoulua ja yksi ammattipisto ovatkin lähteneet liikkeelle luodakseen työhyvinvointiin pureutuvan opintokokonaisuuden, jota voitaisiin hyödyntää kaikilla koulutustasoilla. Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksen vetämän hankkeen keskeisiä teemoja opinnoissa ovat oikea työkäyttäytyminen, muutoskyvyn vahvistaminen, myönteinen suhtautuminen työelämään ja selkeä tietoisuus nykytyöelämän moninaisuudesta ja vaatimuksista.
– Kurssi voisi olla saman tyyppinen, kuin meillä on yliopistoon tullessa. Silloin on tervetuloa yliopisto-opintoihin, opintojen loppupuolella voisi olla Tervetuloa työelämään, aikuiskasvatustieteen opiskelija Elena Zhbankova sanoo.
Zhbankova on osallistunut Liesivuoren Työtieteiden keskuksessa vetämään koulutuskokonaisuuteen, jossa on pureuduttu työhyvinvointiin ja työelämätaitoihin.
Valmiuksia uudenlaiseen työelämään
Euroopan Unioni rahoittaa hanketta 1,2 miljoonalla eurolla. Hankkeen tuloksena syntyy työhyvinvoinnin opintokokonaisuus, jonka opetuksessa käytetään viimeisimpiä digitaalisen tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi järjestetään kansallisia ja alueellisia työhyvinvointiseminaareja sekä muodostetaan oppilaitos- ja opettajaverkostot.
Teemoihin liittyviä taitoja harjoitellaan tehtävien, harjoitusten, testien ja pelien avulla.
– Hankkeessa etsitään myös ratkaisuja tukea opiskelijan henkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja sekä muutoskykyä siirtyä työn ja työttömyyden sekä palkkatyön ja yrittäjyyden välillä, Naumanen toteaa.
Zhbankova toteaakin joustavuuden ja uusiin tilanteisiin sopeutumisen kyvyn olevan yksi olennaisista taidoista, joita tulevaisuuden työelämään siirtyvällä on oltava.
– Sitä taitoa me voimme opettaa, Liesivuori sanoo.
ViLLE avuksi oppijoille
Yleiset työelämätaidot eivät kuulu luontevana osana mihinkään tieteenalaan ja ammattiin, vaan ne on välttämätöntä opettaa omana muuhun koulutukseen integroituna kokonaisuutenaan. Nyt koulutus toteutetaan ensimmäistä kertaa isona konsortiona hyödyntäen kaikkien osapuolten erityisosaamista.
– Uutta on työelämäkoulutuksen järjestäminen kaikille opiskelijoille yhdessä tieteenalasta riippumatta. Vastaavaa ei ole aikaisemmin ollut tarjolla, Liesivuori sanoo.
Kokonaisuus pyritään saamaan osaksi opiskelijoiden tutkintoja ammattiopistoista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuville opiskelijoille.
– Ensimmäiset kurssit, ainakin pilottimaisina, pyritään toteuttamaan tulevalla syyslukukaudella, Liesivuori sanoo.
Näin koulutus tavoittaisi kymmeniä tuhansia opiskelijoita vuosittain. Opiskelijoiden siirryttyä työelämään taitojen hyödyn toivotaan heijastuvan myönteisesti laajemminkin työelämään.
– Mitä useampi henkilö tiedostaa työhyvinvoinnin, sitä paremmin se leviää työpaikoille ja saa aikaan toivottuja vaikutuksia, Naumanen sanoo.
Nopeasti muuttuva, kansainvälistyvä ja digitalisoituva työ asettaa kovia vaatimuksia työelämävalmiuksien opettamisessa yliopistoille ja muille oppilaitoksille.
– Hankkeessa käytämme uusimpia teknologisia keinoja opetuksen tuottamiseen ja tehostamiseen, joka mahdollistaa hyvin nopean koulutuksen tuomisen kaikkien opiskelijoiden ja jo työelämässä olevien saataville. Apuna on laitoksellamme kehitetty virtuaalinen ViLLE-oppimisympäristöä, hankkeen vastuuhenkilö, professori Jouni Isoaho Turun yliopiston informaatioteknologian laitokselta sanoo.
ViLLEn avulla eri oppilaitosten opettajat voivat valmistella oppimateriaaleja siten, että ne ovat kaikkien muidenkin käytössä. ViLLEn avulla voidaan myös kehittää tietokonepelejä monipuolistamaan oppimistapahtumia. Sähköisessä järjestelmässä tenttien järjestäminen ja arvostelu helpottuu.
Hankkeen päätoteuttaja on Turun yliopiston informaatioteknologian laitos ja osatoteuttajina Turun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattiopisto, Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto sekä Saimaan ammattikorkeakoulu ajalla.
Erja Hyytiäinen