Suomalais-amerikkalaisen tutkimusyhteistyön tuloksena löytyi uusi neuropaattisen kivun hoitomuoto
Neuropaattinen kipu on kroonista, patologista kipua, joka jatkuu vielä kivun aiheuttajan poistamisen jälkeenkin. Kipua aiheuttavat muun muassa hermosolujen vaurioituminen sekä syöpälääkkeet. Turun biotekniikan keskuksen ja amerikkalaisen Indiana University Bloomingtonin tutkimusryhmien yhteistyön tuloksena on kehitetty uudenlainen hoitomuoto, joka vaikuttaisi katkaisevan useisiin neuropaattisen kivun muotoihin liittyviä kehon viestinvälitysketjuja.
Adaptoriproteiini NOS1AP mikroskooppikuvassa.
Neuropaattinen kipu on erittäin yleistä ja se koskettaa maailmanlaajuisesti jopa 5–10 % väestöstä. Siihen ei ole tällä hetkellä olemassa parannuskeinoja tai tehokkaita hoitomuotoja. Lisäksi kemoterapian aiheuttama kipu voi olla niin rajua, että osa syöpäpotilaista lopettaa hoidon, ja sairaudesta parantuneiden elämänlaatu heikkenee merkittävästi.
Aiemmin on tiedetty, että patologisen kivun laukaisee biologinen signaalinvälitysketju, joka aktivoituu eksitatiivisen välittäjäaine glutamaatin kiinnittyessä NMDA-reseptoreihin. Prosessi aktivoi neuronaalisen typpioksidisyntaasientsyymin (nNOS), jonka tuottama typpioksidikaasu vaikuttaa poikkeavan kivun tuntemiseen.
Tuloksista apua uusien kipulääkkeiden kehittämiseen
Suomalainen tutkimusryhmä onnistui kehittämään molekyylin havaittuaan, että nNOSin adaptoriproteiini NOS1AP käynnistää useita biologisia signaalinvälitysketjuja, jotka liittyvät poikkeavaan glutamaatin välittymiseen, kuten neuropaattiseen kipuun. Indiana Universityn tutkimusryhmä puolestaan osoitti, että turkulaisen tutkimusryhmän nNOSin ja NOS1APin välistä signaalinvälitystä estämään kehitetty kokeellinen molekyyli vähensi kahta neuropaattisen kivun muotoa jyrsijöillä. Nämä kivun muodot kehittyvät joko kemoterapeuttisen vaikuttavan aineen, paklitakselin, tai hermovaurion seurauksena.
– Merkittävä tulos on, että signaalinvälitystä estävä kemikaali ei aiheuttanut aikaisemmissa kokeissa havaittuja negatiivisia sivuvaikutuksia. Tutkimuksemme viittaavat siihen, että nNOS–NOS1AP-vuorovaikutuksen paikkaa ei ole aiemmin hyödynnetty kivunhoidossa, professori Andrea Hohmann Indiana University Bloomingtonista selittää.
Tulokset viittaavat siihen, että NOS1AP-proteiinista saattaa olla uudenlaista hyötyä tehokkaampien neuropaattisen kivun hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kehittämisessä.
– NOS1AP-proteiinista tarvitaan kuitenkin vielä tarkempia tutkimuksia, jotta sitä voidaan parhaiten estää lisäämästä kroonista kipua, erikoistutkija Michael Courtney Turun yliopistosta huomauttaa.
Tutkimusta rahoittaa National Institutes of Health’s National Cancer Institute ja sitä johtavat yhteisesti Andrea Hohmann Indiana Universityssa ja Michael Courtney Turussa.
Tutkimustulokset on esitelty Pain-aikakausjulkaisussa.