Spontaanien kaupunkitapahtumien ja viranomaisten välillä yhä haasteita

Ongelmien vähentäminen vaatisi avoimempaa keskustelua eri toimijoiden kesken sekä selkeämpiä tapahtuman järjestäjille suunnattuja lupa- ja neuvontapalveluja.

Turun kaupunkitutkimusohjelmaan kuuluvan maantieteilijä Riina Lundmanin tutkimuksessa selvitettiin spontaanien tapahtumien vastuukysymyksiä juridisesta, eettisestä ja käytännöllisestä näkökulmasta.

Lundman tutki erityisesti Turun Taideslummi -tapahtumaa, joka on kesäisin Turussa järjestettävä viikon pituinen mielenosoitus autonomisen kulttuurikeskuksen puolesta.

Viranomaiset suhtautuvat tapahtumiin kielteisesti

Tutkimusta varten Lundman haastatteli Turun kaupungin edustajia, poliisia ja Taideslummin järjestäjiä sekä keräsi aineistoa sanomalehdistä ja sosiaalisesta mediasta. Haastatteluissa nousi esiin se, että osa virkamiehistä ja viranomaisista suhtautuu kielteisesti Taideslummin tyyppisiin tapahtumiin.

Kielteinen asenne johtuu Lundmanin tutkimuksen mukaan pitkälti tapahtumien mahdollisista haittavaikutuksista kuten järjestyshäiriöistä ja ilkivallasta. Kyse on kuitenkin myös siitä, että viranomaiset eivät tunne tai ymmärrä tarpeeksi hyvin epävirallisten tapahtumajärjestäjien ajatusmaailmaa ja toimintatapoja.

– Toisaalta kesän 2012 Taideslummi sujui jo hyvin, joten jonkinasteista yhteisymmärrystä eri toimijoiden välillä on myös havaittavissa, Lundman sanoo.

Helsingissä aistii jo muutoksen suhtautumisessa kaupunkitapahtumiin

Epäviralliset kaupunkitapahtumat ovat tulleet jäädäkseen Suomen suuriin kaupunkeihin. Botellon-piknikit, kadunvaltaukset tai flash mobit eli nopeat joukkoperformanssit keräävät satoja ihmisiä uudenlaisiin tapahtumiin.

– Ne eivät mukaudu perinteisiin tapahtumien järjestämistä koskeviin sääntöihin, vaan sijoittuvat usein luvallisen ja luvattoman toiminnan välimaastoon. Ne testaavat mitä kaupungissa saa tehdä, millä oikeudella ja kenen vastuulla, Lundman kertoo.

Kehitys on väistämätön ja kaupunkien pitää pystyä reagoimaan nopeasti.

– Esimerkiksi Occupy-mielenosoitusleirit ilmestyivät hetkessä myös Suomen katukuvaan. Olisi hyvä, jos suhtautumista epävirallisiin tapahtumiin olisi mietitty etukäteen, ettei turhaa vastakkainasettelua synny, Lundman sanoo.

Menestykseksi osoittautunut Ravintolapäivä on lähtöisin Helsingistä.

– Siellä alkaa nykyään olla sekä viranomaisten että tapahtumajärjestäjien parissa sellaista positiivista kansalaistottelemattomuuden henkeä. Vastakkainasettelu on vähentynyt ja eri puolilla aitaa nähdään, että säännöistä joustamalla tai niitä uudelleen tulkitsemalla saadaan myös hyvää aikaan, Lundman analysoi.  

JS
​