Torstaina 27. maaliskuuta 2025 järjestetty Vaikuttavuustapahtuma käynnisti lääketieteellisen tiedekunnan ja Varhan uudenlaisen yhteistyön ja vaikuttavuusfoorumin. Tapahtumassa kuultiin keskustelua vaikuttavuudesta eri näkökulmista tarkasteltuna.
Torstain tilaisuuden avasi hyvinvointialueen johtaja Tarmo Martikainen ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hänninen.
– Vaikuttavuus koskee kaikkea toimintaamme, yhteistyöstä laadukkaaseen tutkimukseen ja myös muun muassa opiskelijoihin, alusti Hänninen.
Sama havainto tuli esiin myös ennen tapahtumaa tehdyssä kyselyssä, jossa yliopiston ja Varhan yhteisöltä kysyttiin heidän näkemyksiään vaikuttavuudesta ja sen roolista heidän työssään. Vaikuttavuuteen yhdistettiin vastauksissa yhteiskunnallinen vaikuttavuus, esimerkiksi hoitosuositusten kautta, yhteistyö, resurssien tehokas käyttö, mittaaminen ja asiakkaan/potilaan kokemukset.
Lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani Sanna Salanterä esitteli vaikuttavuuskyselyn tuloksia.
Vaikuttavuus rakentuu tutkimuksen viemisestä käytäntöön
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaja Andre Sourander esitteli tilaisuuden keynote-puheessa vaikuttavuutta konkreettisen case-esimerkin, tutkimustietoon perustuvan Voimaperheet-intervention kautta. Puheenvuorossaan hän painotti, että tutkimuksen vaikuttavuudelle on tärkeää sen implementoiminen eli vieminen käytäntöön.
– Kaikessa, mikä vaikuttaa lapsiin, todellinen vaikuttavuus näkyy yhteiskunnan säästöissä ja palveluiden tehokkuudessa vuosien tai vuosikymmenten päästä, Sourander painotti.
Uutena aloitteena hän esitteli yhteisrahoitteiset tutkimussopimukset hyvinvointialueiden ja yliopiston välillä.
– Käyttämässämme mallissa yhdistyvät hyödyt palvelujärjestelmälle, esimerkiksi mielenterveystietoisuuden lisääntymisen ja riskiryhmässä olevien lasten tunnistamisen sekä hoito-ohjelman toteuttamisen kautta ja tieteelliselle tutkimukselle, muun muassa kohorttien ja tutkimusdatan kautta.
Monialaisuutta ja monitieteisyyttä
Vaikuttavuuden käsitettä tarkasteltiin myös tilaisuuden paneelikeskustelussa, jossa puhuivat virologian emeritusprofessori Ilkka Julkunen, arviointiylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Minna Marttila-Vaara, yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretoja, Tyksin Syöpäklinikan ja Pääkeskuksen palvelualuejohtaja, suu- ja leukakirurgian dosentti Tero Soukka sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasturvallisuuden työelämäprofessori Hanna Tiirinki. Paneelikeskustelua veti Ylen toimittaja Sakari Sirkkanen.
Paneelikeskustelussa puhujat keskustelivat siitä, mitä vaikuttavuus merkitsee. Marttila-Vaara tiivisti merkitykseksi sen, että toiminta on yksilön näkökulmasta merkityksellistä ja yhteiskunnan näkökulmasta järkevää.
Julkunen näki vaikuttavuuden tutkimuksen, opetuksen ja hoidon kautta:
– Kun opetus hoidetaan mahdollisimman hyvin ja opiskelijat ovat mahdollisimman motivoituneita ja opettajat asiantuntevia ja innostuneita, vaikuttavuus heijastuu koko terveydenhoitojärjestelmään.
Keskustelussa esiin nousi myös rahoitus ja sen järkevä käyttö. Palveluiden vaikuttavuudesta puhuttaessa panelistit olivat samaa mieltä siitä, että niiden kehittämisessä on tärkeää tarkastella niin kokonaisvaikuttavuutta suhteessa taloudellisuuteen kuin myös potilaiden ja asiakkaiden yksilöllisiä kokemuksia. Tehdäänkö oikeita asioita?
Meretoja nosti esiin myös monitieteisen yhteistyön tärkeyden paitsi potilaiden ja asiakkaiden kokemusten ymmärtämisen, myös tehokkuuden kannalta. Tässä hän painotti myös tieteen popularisoimisen ja tiedeviestinnän merkitystä.
– Vaikuttavuus ei ole vain hoitotuloksia. Laajaan vaikuttavuuden ymmärtämiseen kuuluu myös yhteisen ymmärryksen luominen. Tällä voi olla todella suuri merkitys esimerkiksi hoitoon hakeutumisella, täydensi Tiirinki.
Kohti vaikuttavuusfoorumia
Tilaisuuden loppupuheenvuorossa Hänninen ja Martikainen esittelivät alkavan vaikuttavuusfoorumin ensimmäisiä konkreettia askeleina. Vaikuttavuusyhteistyö tulee sisältämään yliopiston ja hyvinvointialueen yhdessä suunnittelemaa johtamiskoulutusta hyvinvointialueen johdolle.
Johtajaylilääkäri Pirjo Mustonen esitteli johtamiskoulutuksen teemoja, joihin kuuluivat muun muassa talous, tuottavuus, yhteistyö ja organisaatiokulttuuri.
Toinen alkava toiminta on monitieteiset pyöreät pöydät. Ensimmäisen, toukokuussa 13.5. järjestettävän pyöreän pöydän aiheena tulee olemaan organisaatiokulttuurin yhteys toiminnan vaikuttavuuteen, ja sitä luotsaa tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius. Pyöreiden pöytien toimintaan toivotettiin mukaan kaikki kiinnostuneet monitieteisesti.
