Shanghaissa opiskellaan pian Turun malliin

18.01.2013

Tieteestä liiketoimintaa tekevä hoitotieteen nettipohjainen koulutuspaketti on löytänyt ensimmäisen kansainvälisen jalansijansa Shanghaista.

​- Kiinan ensimmäinen mielenterveydenhoitoa koskeva laki korostaa potilaslähtöistä hoitoa ja se vaatii uudenlaista ajattelua. Meidän hoitohenkilökunnan on ymmärrettävä aiempaa paremmin potilasta ja siihen kaipaamme koulutusta, tohtori Yikang Zhu ja hoitajia kouluttava Qi Gao sanovat. Jukka Pulkkinen auttaa hoitotieteen laitoksen tutkimusryhmää liiketoiminnan kehittämisessä.

​Hoitotieteen laitoksella on käännetty katseet vientimielessä maailmalle. Kolmisen vuotta kehitetystä verkkopohjaisesta täydennyskoulutuksesta on kertynyt niin hyviä kokemuksia, että siitä päätettiin jalostaa liiketoimintamalli.
 
Ensimmäisenä siitä kiinnostuivat kiinalaiset. Kipinä syttyi, kun Turun yliopiston rehtoridelegaatio ja sen mukana hoitotieteen professori Maritta Välimäki vierailivat Fudanin yliopistossa Shanghaissa.
 
- Otin yhteyttä myös aiemmin tuntemaani Mental Health Centerissä toimivaan johtajaan, ja pidin siellä luennon tutkimuksistamme. Siitä se lähti liikkeelle, yhteistyö, Välimäki sanoo.

Haasteena potilaslähtöisyys

Menneen viikon tohtori Yikang Zhu ja hoitaja Qi Gao vierailivat vuorostaan Turussa. He tutkivat tarkkaan hoitotieteen kehittämää nettipohjaista mielenterveyden hoitoon pureutuvaa täydennyskoulutuspakettia.
 
- Kaikki perustuu tieteeseen ja pyrkimyksenä on vahvistaa tiimityötä ja ymmärtää yksittäisen potilaan tarpeita, Zhu kiittää.

Suomalaisiin oloihin kehitetty koulutus vaatii ulkomaille vietäessä työstämistä.

- Ei ole olemassa koulutusta, joka istutetaan suoraan toiseen maahan vaan meidän on tiedettävä sen maan omat tarpeet, hoitotieteen professori Maritta Välimäki sanoo.
 
Mental Health Centerissä työskentelevät tutkija Zhu ja hoitaja kouluttava Gao miettivät, missä kohtaa suomalainen ja kiinalainen kulttuuri törmäävät niin, että se on otettava koulutuksessa huomioon. Kohtia on yllättävän niukasti.
 
- Meidän koulutustarpeemme ovat hyvin saman kaltaiset kuin Suomessa. Me tarvitsemme täydennyskoulutusta potilaslähtöiseen hoitotapaan, Yikang Zhu sanoo.

Verkko antaa vapauden

Kaupallistamispäällikkö Jukka Pulkkisen mukaan Kiinan projekti on pilotti, josta on tarkoitus laajentua eri maihin.
 
- Turun yliopiston hoitotiede on kansainvälisesti laajalle verkottunut ja tutkimukseltaan maailman kärkitasoa. Meillä on hyvä pohja tuotteiden kaupallistamiselle, Pulkkinen sanoo.
 
Jo nyt verkkoja on heitetty Aasian lisäksi Eurooppaan.
Välimäen vierailu viime vuonna Kiinassa osui otolliseen aikaan.
 
- Kiinassa tuli viime lokakuussa voimaan ensimmäinen mielenterveyden hoitoa käsittelevä laki. Siinä korostetaan vahvasti potilaslähtöistä hoitoa, Yikang Zhu sanoo.
 
Kiinalaiset miettivät, että Turussa kehitetty koulutusmalli palvelusi hyvin laajan maan koulutustarpeita kun uuden lain tuomia muutoksia ryhdytään soveltamaan käytäntöön.
 
- Kun Suomessa nettipohjaisella koulutuksella haetaan rahasäästöjä, meille tärkeintä on säästää aikaa. Meillä on paljon potilaita ja vähän hoitajia, joten hoitajilla ei ole aikaa istua luennoilla. Nettipohjaista kurssia he voivat käydä, milloin se heille parhaiten sopii, Yikang sanoo.

Tiede hyötykäyttöön

Hoitotiede rakentaa mielenterveyspalvelujen yksilöllisistä palveluista liiketoimintaa. Se on osaltaan vastaus yliopistoille asetettuun kolmanteen tehtävään, toimia yhteiskunnan hyödyksi.
 
Hoitotieteen rinnalla Turun yliopistossa Tekes-rahoitteista liiketoimintaa kehitetään sydämen eteisvärinän tunnistamisessa, endometrioosin diagnostiikassa sekä KiVA-koulu hankkeessa.
 
Pulkkisen mukaan hoitotieteen muokkaaminen liiketoiminnaksi on vain vähän kilpailtu alue. Yksityisiin alan kilpailijoihin verrattuna Turun hoitotieteen laitoksen etu on vahva tutkimus ja tieteellisyys.
 
- Kaikki perustuu Turun lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen yksikön näyttöön ja tutkimukseen. Vaikka puhumme kaupallistamisesta, lähtökohtanamme eivät ole rahamaailman arvot, vaan ensisijaisesti saada tieto hyötykäyttöön myös liike-elämässä . Jos toiminnasta jää rahaa, se käytetään tutkimukseen, Pulkkinen sanoo.

Erja Hyytiäinen
Luotu 18.01.2013 | Muokattu 21.01.2013