Seppo Remes ja Paul Healy vihittiin kauppakorkeakoulun kunniatohtoreiksi

​Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio järjestettiin 30.5.‒1.6.2013. Promootiossa vihittiin 112 tohtoria ja kolmetoista kunniatohtoria. Kunniatohtorit ovat eri tieteenalojen akateemisesti ansioituneita yhteistyökumppaneita sekä Turun yliopiston toimintaa edistäneitä yhteiskunnallisia vaikuttajia.

Joustava ja johdonmukainen menestyy Venäjällä

Kauppakorkeakoulu promovoi juhlallisuuksissa kaksi uutta kunniatohtoria. Yritysjohtaja, hallitusammattilainen Seppo Remes on Venäjän liike-elämän tunnetuin ja näkyvin suomalainen. Hän on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden lisensiaatiksi vuonna 1994.

Remes toimii useiden venäläisten suuryritysten hallintoelimissä. Hän kertoo, että Venäjällä, toisin kuin Suomessa, on tyypillistä, että hallitusten jäsenet ovat erikoistuneet. Riskienhallinta on Remekselle itselleen läheinen teema, ja hän toimii usein tilintarkastuskomiteoiden puheenjohtajana.

Remes on Venäjällä valittu useaan kertaan vuoden parhaaksi itsenäiseksi hallitusjäseneksi. Mitä Venäjällä menestyminen vaatii?

‒ Ensinnäkin se vaatii joustavuutta. Ei voi mennä omilla säännöillään. Samanaikaisesti se vaatii johdonmukaisuutta ehkä vielä enemmän kuin meillä. Yritysten hallituksissa puhutaan suorempaan kuin Suomessa, mikä voi olla yllättäväkin piirre.

Seppo Remes juhlallisuudet aloittaneissa miekanhiojaisissa torstaina 30.5.

Korruptio vaikuttaa monikansallisiin yrityksiin

Professori Paul Healy (Harvard Business School) vihittiin kunniatohtoriksi tunnustuksena uraauurtavista ansioistaan tilinpäätösinformaatiota ja yrityksen hallinnointijärjestelmiä koskevassa tutkimustyössä. Healy on arvostettu erityisesti taidoistaan saada teoria ja käytäntö rakentavaan vuoropuheluun.

‒ Liiketaloustieteen alalla on tärkeää olla lähellä yrityksiä, jotta ymmärtää, mitä niissä tehdään. Tämä  varmistaa, että pysyy mukana pelissä ‒ uudistukset syntyvät usein yrityksissä.

Healy tutkii tällä hetkellä korruptiota osana monikansallisten yritysten toimintaa. Hän muistuttaa, että kyseessä on iso ongelma ‒ Maailmanpankin arvioiden mukaan maailmassa käytetään vuositasolla biljoona dollaria korruptioon, mitä on pidetty myös yhtenä esteenä taloudelliselle kehitykselle.

‒ Valitettavasti korruptiota on eniten niissä maissa, joilla olisi siihen vähiten varaa.

Healyn tutkimusten mukaan yritykset, jotka korruptoituneissa maissa maksavat kun pyydetään, saavat enemmän liiketoimintaa, mutta tuottavat vähemmän.

‒ Toiset uskovat, että tietyissä maissa on maksettava, jos haluaa tehdä liiketoimintaa. Toisaalta sanotaan myös, että jos sinnikkäästi sanoo ei, kysyjät jättävät lopulta rauhaan. Koitamme selvittää, miksi näin on.

Teksti: Taru Suhonen
Kuvat: Hanna Oksanen