Sanomalehdet aikakauden kuvaajina – tutkijoille tietoa ilmestymisajankohdan yhteiskunnasta

​Sanomalehdet kertovat historiallisista tapahtumista ja yhteiskunnan muutoksista

• Tutkimukselle on arvokasta, että sanomalehdissä on uutisia, jotka kertovat historiallisista tapahtumista silloin, kun asia on ajankohtainen.
• Sota-ajan erikoisuutena olivat rintamalehdet (kuten Aseveli). Niiden tärkein tehtävä oli välittää uutisia rintamalle, mutta lehdissä oli myös kantaaottavia kirjoituksia sekä viihteellistä sisältöä kuten sarjakuvia ja kaskuja.
• Sanomalehdistössä näkyy konkreettisestikin sota-ajasta seuranneet muutokset, sillä sodan aikana ja jälkeen osa luovutettujen alueiden lehdistä siirtyi toiselle paikkakunnalle (Karjalan sanomat) ja osa lopetti toimintansa (Käkisalmen sanomat).
• Liike-elämän muutoksista kertoo mainosten lisääntyminen sodan jälkeen, mikä lisäsi myös sanomalehtien sivulukuja.

Sanomalehdet kertovat henkilöistä ja asenteista

• Yhteiskunnassa olevista asenteista kertovat erilaiset aatteelliset lehdet, esimerkiksi 1800-luvun lopulta lähtien alkoi ilmestyä työväen lehtiä (kuten Työmies).  Lehtien sitoutumattomuus lisääntyi 1950-luvulta lähtien, mutta silti voidaan lehdissä nähdä erilaisia aatteellisia ja alueellisia taustoja.
• Mielipidekirjoituksista voi lukea yksittäisten henkilöiden asenteita.
• Tutkimuksen kannalta oleellisia voivat olla uutiset ja jutut julkisuuden henkilöistä.
• Monia sukututkijoita helpottaa se, että ennen 1970-lukua oli tapana julkaista uutisissa onnettomuuksiin ja rikoksiin joutuneiden ja syyllisten nimet.

Sanomalehdet kertovat teknologian kehittymisestä

Painetut lehdet

• Vuosien 1904-2007 painetut Helsingin Sanomat ovat sanomalehti- ja pienpainatepalveluissa, Raisiossa. 
• Kuluvan vuoden uusimpia Helsingin Sanomia voi lukea kirjastoissa paikan päällä.

Mikrofilmatut lehdet

• Lehtiä alettiin mikrofilmata Suomessa noin 70 vuotta sitten. Mikrofilmejä on Feeniks-kirjastossa 27 mikrofilmikaapillista.
• Mikrofilmattuja Helsingin Sanomia on saatavissa Feeniks-kirjastossa ajalta 15.2.1912 - 10.10.1964 sekä 2.1.1985 eteenpäin jatkuvina ostoina (muutaman kuukauden viive).

Sanoma-arkisto

• Parikymmentä vuotta sitten kirjastoon alkoi tulla sähköisiä aineistoja, Sanoma-arkisto hankittiin kirjastoon 2007.
• Sanoma-arkiston kautta saat Helsingin Sanomien artikkelit vuodesta 1990 lähtien. Palvelusta hakemalla saat käyttöösi artikkelien tekstit, ei siis näköislehtiä kuvineen tai päivän lehtiä.

Digi-palvelu ja Kulttuuriaineistojen työasema

• Digitoituja vapaakappalelehtiä alettiin saada kirjastoon vuoden 2008 kulttuuriaineistolain myötä.
• Helsingin Sanomista on digitoituna
•  vuodet 1904-1929: vapaasti verkossa kaikkien saatavissa https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search
•  vuodet 1930-1934: kulttuuriaineistojen työasemilla käytettävissä Feeniks-kirjastossa sekä Teutorin kirjastossa
• vuodet 2017-2018 kulttuuriaineistojen työasemilla

Verkkoarkisto

• 2000-luvun kuluessa alkoi ilmestyä yhä enemmän elektronisia sanomalehtiä. Lehtiä ilmestyy myös paljon verkkolehtinä, joiden jutut saattavat poiketa painetusta lehdestä.
• Vapaakappaleoikeuden ansiosta kulttuuriaineistojen työasemilla on verkkolehtiä. Palvelusta voi hakea verkkosivujen osoitteella esimerkiksi ”www.hs.fi”: tallennettu vuodesta 2006 lähtien

Lisätietoa: 

• Sanomalehtien sijaintitiedot: Volter-tietokanta https://utu.finna.fi/
• Lehtien käyttö ja laitteiden varaaminen: Kulttuuriaineisto-opas: http://libguides.utu.fi/kulttuuriaineistot ja Sanomalehtiopas: http://libguides.utu.fi/sanomalehdet