Sanni Grahn-Laasonen: ”Yliopistot ja ammattikorkeakoulut vastaavat erilaisiin tarpeisiin”
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat erilaista opetusta, mutta erilaisuus ei ole Sanni Grahn-Laasosen mukaan este yhteistyölle. Opetusministeri puhui korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa 8.12.2016 Turun yliopistolla.
Sanni Grahn-Laasonen mukaan korkeakoulujen valintakokeiden tulisi mitata yhä enemmän hakijoiden soveltuvuutta ja motivaatiota. – Ylioppilaista 75 prosenttia hakee opiskelemaan ja kolmannes pääsee aloittamaan opinnot. Olemme rakentaneet järjestelmän, jossa on sisäänrakennettuna välivuosia. Paikat menevät alan vaihtajille ja tutkinnon jo suorittaneille, joten koulutamme samoja ihmisiä uudelleen. Tällaista järjestelmää ei ole muualla. Toivon, että kaikki johdossa toimivat ottavat tämän haasteen vakavasti, sillä nykyjärjestelmä ei palvele ketään, ministeri totesi.
Grahn-Laasonen nosti puheenvuorossaan esille useita kysymyksiä, joihin hän haluaa etsiä vastauksia yhdessä korkeakoulujen kanssa ensi vuoden alussa koolle kutsumassaan seminaarissa. Opetusministerin mukaan keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Onko jako opetus- ja tutkimusyliopistoihin mahdollinen? Miten opiskelijavalinta toteutetaan jatkossa? Kuinka korkeakoulujen lisärahoitus tulisi järjestää?
– Minulla ministerinä ja meillä ministeriönä on tehtävänä miettiä korkeakoulutusta kokonaisuutena. Seuraavaksi keskustelua jatketaan yhdessä tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa, Grahn-Laasonen totesi.
Ministerin mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyöllä voidaan saada aikaan parempaa laatua ja vaikuttavuutta sekä säästää resursseja. Puheenvuorossaan Grahn-Laasonen korosti korkeakoulujen erojen vaalimista, mutta painotti myös kunnianhimoista yhteistyötä.
– Meille on iso haaste, miten julkinen sektori rahoitetaan tulevaisuudessa. Miten kykenemme riittävästi resursoimaan korkeakoulutusta ja tutkimusta? Olen tyytyväinen, että hallitus päätti esityksestäni asettaa työryhmän, joka etsi vaihtoehtoisia keinoja lisäresursoida koulutusta ja tutkimusta. Silti toimintaperiaatteiden pitää uudistua, vaikka lisäresursseja tulisikin.
Nuorten koulutustaso ja eriarvoisuus huolestuttavat
Uusimmat Pisa-tulokset välittävät Grahn-Laasosen mukaan kaksijakoista viestiä. Suomalaiset nuoret ovat edelleen kärkikastissa, mutta toisaalta oppimistulokset ovat laskussa.
– Suomalaiset tytöt ovat maailman huipulla, mutta missään muussa OECD-maassa ei ole näin suurta eroa sukupuolten välillä. Ensimmäistä kertaa näkyy myös alueellisia eroja, vaikka meillä koulujen väliset erot ovatkin pieniä. Pääkaupunkiseutu pärjää paremmin kuin muu Suomi. Tähän tarvitaan vahva panos tutkimuksesta, jotta tulokset saadaan nousuun, Grahn-Laasonen sanoi.
Ministerin toinen huoli liittyi nuorten koulutustasoon, sillä nuoret ikäluokat alkavat olla vähemmän koulutettuja kuin eläkeikää lähestyvät.
– Väestömme koulutustaso kääntyy laskuun, ellemme tee pikaisia liikkeitä. Keskitason työpaikat vähenevät, ja tulevaisuudessa tarvitaan nimenomaan korkeaa osaamista, kun digitalisaatiosta, automatisaatiosta ja robotisaatiosta tulee osa todellisuutta, opetusministeri totesi.
Teksti Jenni Valta
Kuva: Hanna Oksanen