Salaisuutena pysynyt Maaherran makasiini paljastaa tarinansa kirjassa
Tuomiokirkon takana sijaitseva Maaherran makasiini on säilyttänyt salaisuutensa vuosisatojen ajan. Ulkokuori on ihastuttanut kaupunkilaisia, mutta talon elämä on ollut mysteeri. Sitä se oli myös filosofian tohtori Rauno Lahtiselle reilu vuosi sitten. Nyt hänen tuore teoksensa kertoo talon tarinan kaikille kiinnostuneille.
Uuteen kukoistukseensa rakennus on noussut parin viime vuoden aikana. Turun Yliopistosäätiö ja Turun yliopiston UTU Holding ostivat kesäkuussa 2015 rakennuksen ja ryhtyivät rivakasti kunnostamaan vanhempaa osaa. Aiemmin yksityisinä tiloina olleet tilat kunnostettiin pääosin galleria- ja ravintolakäyttöön.
Turun Yliopistosäätiön kustantama Maaherran makasiini -teos on kunniainosoitus rakennukselle, jonka yllättävän harvat tuntevat.
– Kun olen kertonut tekeväni kirjaa Maaherran makasiinista, monet turkulaisetkin kysyivät, että mikä se on. Vasta sitten kun kerroin, että kyseessä on se tuomiokirkon takana oleva rakennus, jossa oli posti, ihmiset tunnistavat, Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti ja kirjan kirjoittaja Rauno Lahtinen sanoo.
Teoksen taittaja Henri Terho ja kirjoittaja Rauno Lahtinen ihailevat tuomiokirkkoa ympäröivän torin kauneutta ja mittasuhteita. Maaherran makasiini on yksi aukion helmistä.
Lahtinen kertoo teoksessaan, miten talo syntyi, mitkä ovat olleet sen kohtalonhetket ja miten se on aivan parin viime vuoden aikana noussut uuteen kukoistukseensa.
Ilman Turun paloa taloa ei olisi. Se syntyi, kun yliopistollisen koulutuksen Helsinkiin siirron jälkeen Akatemiatalolle ei enää ollut käyttöä. Valtio lunasti talon ja sijoitti sinne Turun ja Porin läänin keskushallinnon virastoja. Talon käyttäjät ja asiakkaat tarvitsivat lisätilaa, ja naapuritontille päätettiin rakentaa makasiini.
– C. L. Engelin laatiman suunnitelmanmukaisesti kaikkien Tuomiokirkontoria ympäröivien talojen oli oltava kivitaloja, joten tästäkin rakennettiin komea kivitalo. Hämeenkadulle saikin sitten jo rakentaa puutaloja, Lahtinen kertoo.
Makasiinin suunnitellut Charles Bassi otti mallia naapurirakennuksesta, jolloin kadunpuoleinen julkisivu sai komeat kaariovet ja keskiosan rustikointi loi mielikuvan paljon tärkeämmästä rakennuksesta kuin tallista ja vaunuvajasta.
Uusi elämä alkoi paalutuksista
Makasiinia uhkasi osittainen tuhoutuminen 1950-luvulla. Tuolloin uudistusmieliset halusivat purkaa talon Henrikinkadun puoleisen osan avatakseen tieväylän tuomiokirkolta yliopistonmäelle. Valtuusto siunasi purun, mutta korkein hallinto-oikeus toppasi suunnitelmat.
Arkeologit yllättävät löydöillään
Hän naurahtaakin arkeologien todenneen, että kaivauskertomusten myötä pitäisi monet vanhat Turun historiasta kertovat kirjat kirjoittaa uudestaan, niin paljon uusi tieto on ymmärrystämme muuttanut.
Maaherran makasiinin tontilla ei arkeologisia kaivauksia ole tehty, mutta Yliopistosäätiön asiamiehen Pekka Kanerviston mukaan tämä saattaa muuttua lähitulevaisuudessa. Hän on jo keskustellut Turun yliopiston arkeologian oppiaineen edustajien kanssa mahdollisista kaivauksista erityisesti tontin takaosassa, jossa sijaitsee huonokuntoinen rakennus, jota ei ole suojeltu.