Sähköinen alusta on hyvä renki, mutta huono isäntä työntekijälähtöisessä kehitystoiminnassa
Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteinen Yrittäjämäinen uudistuminen ja muotoiluajattelu organisaatioiden kehittämisessä -hanke on kuluvan vuoden aikana testannut sähköisen yhteiskehittämisalustan, IdeaIkkunan toimivuutta sekä sote- että koulusektorilla.
Videolla asiantuntijahoitaja Paula Mäkelä (Tays) esittelee Ideaikkunan toimintoja.
Ideaikkunaa on käytetty Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) raskaus-, synnytys ja vastasyntyneiden osastolla sekä päivystyksessä osana organisaatioiden laajempia palvelumuotoiluhankkeita. Sosiaali- ja terveydenhoitosektorilla Ideaikkunaa on käytetty lisäksi Keski-Suomen muistiverkoston kehittämisessä ja jo olemassa olevien hyvien käytänteiden kartoittamisessa. Perusturvaliikelaitos Saarikassa ollaan perustamassa uutta vanhuspalveluyksikköä ja sen tulevat työntekijät ovat yhdessä miettineet yksikölle yhteisiä arvoja ja toimintatapoja. Tämä on toteutettu vuorottelemalla Ideaikkuna- ja työpajatyöskentelyä. Ideaikkunan avulla ideoita on kerätty ja kommentoitu ja työpajoissa ideoita on viety yhdessä eteenpäin kohti käytännön toimintatapoja. Koulusektorilla Ideaikkuna on ollut käytössä Äänekosken Keskuskoululla ja Koulumäen koululla, joissa on sen avulla sekä kehitetty uusia tapoja koulupäivän liikunnallistamiseksi että ideoitu paikallista opetussuunnitelmaa.
Ideaikkuna on hyvä muttei riittävä
Sähköinen yhteiskehittämisalusta on kokeilujen myötä osoittautunut toimivaksi välineeksi ideoiden keräämisessä. Sen kautta myös organisaatioiden hiljaisimmat ovat saaneet äänensä kuuluviin. Toisaalta on huomattu, että ideoiden jatkokehittely ei lähde spontaanisti käyntiin Ideaikkunassa. Tähän mennessä parhaat tulokset onkin saatu kokeiluista, jossa Ideaikkunaa on käytetty osana laajempaa kehittämishanketta ja sen rinnalla on ollut muita työskentelymuotoja. Vastuun ottaminen oman työn kehittämisestä nivoutuu vahvasti tapaan, jolla uudistumista johdetaan. Prosessin kokonaishallinta on tärkeää myös siitä syystä, että Ideaikkunan kautta esiin nousevat asiat ovat usein lähellä arjen työtä ja niistä syntyvä kokonaisuus usein sirpaleinen. Tarvitaan henkilö, joka pitää huolen, että käytännöntason muutokset saadaan tukemaan organisaation strategiaa. Kuluneen vuoden aikana myös Ideaikkunan teknistä puolta on kehitetty kokeilujen myötä kertyneiden kokemusten perusteella.
Lisätietoa:
Satu Aaltonen, satu.aaltonen(a)utu.fi; puh. 02-333 9512