Lähes kahdenkymmenen tutkimusta rahoittavan säätiön edustajat tapasivat Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoita ja johtoa 3.10.2022. Tapahtumassa pohdittiin yhteisiä keinoja tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämiseen.
Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula (kuv. vas.) ja Åbo Akademin rehtori Mikael Lindfelt avasivat tapahtuman kertomalla yliopistojen yhteistyöstä ja vaikuttavuudesta.
– Ihmiskunnan käsillä olevat ja tulevaisuuden haasteet eivät kunnioita tieteenalojen tai yliopisto-organisaatioiden välisiä rajoja. Niihin on etsittävä ratkaisuja monitieteisesti ja mahdollisimman saumattomassa rahoittajien, yliopistojen ja myös päätöksentekijöiden yhteistyössä, Hannula sanoi.
Mikael Lindfelt mainitsi yhtenä esimerkkinä Turun yliopiston ja Åbo Akademin uniikista yhteistyöstä aamupäivän tapaamisen paikkana toimineen Aurum-rakennuksen, jossa tutkijat kummastakin yliopistosta työskentelevät yhdessä samoissa tiloissa.
Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu summasi yliopistojen ja säätiöiden tapaamisen merkityksen:
– Yksityiset säätiöt ja rahastot tukivat yli 580 miljoonalla eurolla yhteistä hyvää vuonna 2021. Tästä lähes 270 miljoonaa kohdistui suoraan tutkijoille. Vuoropuhelulla yliopistojen kanssa säätiöt haluavat proaktiivisesti parantaa tutkimuksen ja sen rahoituksen vaikuttavuutta, Suvikumpu sanoi ja jatkoi:
– Säätiöille tutkijoiden hyvinvointi on kaikki kaikessa, sillä ilman tieteentekijöitä ei olisi tiedettä.
Aktiivinen keskusteluyhteys tukee vaikuttavuutta
Aamupäivän ryhmäkeskustelua veti Koneen säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen (kuv. vas.) ja alustukset kuultiin Åbo Akademin säätiön tutkimusjohtaja Ruth Ilmanilta, Turun yliopiston tutkijakoulu UTUGsin johtaja Pirjo Nuutilalta sekä Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turuselta.
Sakari Alhopuron säätiötä tilaisuudessa edustanut professori Pentti Huovinen (kuv. oik) käytti yleisöpuheenvuoron, jossa hän pohti, rahoittavatko säätiöt itse asiassa ”briljantteja yksilöitä” – ja mikä on yliopistojen rooli rahoituksen myöntämisessä. Jatkokeskustelussa todettiin molempien merkityksen olevan tärkeän. Yliopistot tarjoavat tutkijoiden hakemuksille kontekstin: tutkimustradition ja infrastruktuurin. Myös yliopistojen monipuolisen tuen merkitystä korostettiin tutkimusrahoitusprosessin eri vaiheissa.
Säätiöiden ja yliopistojen edustajien aktiivisen ryhmäkeskustelun puheenvuoroissa korostui yhteydenpidon ja yhteisen ongelmanratkaisun merkitys yliopistojen, niiden tutkijoiden, rahoittajatahojen ja eri yhteiskunnan toimijoiden välillä.
Pirjo Nuutila totesi, että jo väitöstutkimusvaiheessa tutkijoilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa ja kytkeä tutkimustaan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
– Tohtoreiden työllistymistä yhteiskunnan eri aloille ja erityisesti yrityksiin tulisi myös kehittää, jotta tutkimukseen perustuva osaaminen saataisiin laajemmin käyttöön.
Syöpäjärjestöjä edustanut Juha Pekka Turunen korosti, että yhteiskunnan laajat muutokset vaativat usean tieteenalojen yhteistyötä. Esimerkiksi syöpätutkimukseen vaikuttavat useat samanaikaiset muutokset ja ongelmakentät, kuten väestön vanheneminen, elintapojen ja elinympäristön muutokset, tutkimusrahoituksen kaventuminen ja sote-uudistus.
– Yhteiskunnan laajojen muutoksien tutkimus vaatii usean tieteenalojen yhteistyötä. Uskon, että erilaiset ratkaisuja etsivät vastuullisuusohjelmat tulevat jatkossa korostumaan yliopistoissa ja säätiöissä, Turunen sanoi.
Iltapäivän osuus tapahtumasta järjestettiin Turun yliopiston päärakennuksessa. Tutkimusta rahoittavat säätiöt kertoivat toiminnastaan ja rahoitusta saaneet tutkijat kuvasivat tutkimuksen vaikuttavuutta. Turun yliopiston ja THL:n yhteisen tutkimuksen lippulaiva INVESTin tutkijatohtori Henri Salokangas kertoi kuulijoille pikkukeskoshoidon pitkäaikaisvaikutuksista.
Tapahtuma tarjosi hyviä keskustelun ja verkostoitumisen paikkoja. Kuvassa Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisen tutkimuksen lippulaivan InFLAMESin tutkimuspäällikkö Jarkko Koivunen, KAUTE-säätiön asiamies Tuomas Olkku, Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtaja Petro Poutanen ja Koneen Säätiön toimitusjohtaja Ulla Tuomarla.
Tapahtumaan osallistui edustajia seuraavista säätiöistä: Alfred Kordelinin säätiö, Jane ja Aatos Erkon säätiö, KAUTE-säätiö, Koneen Säätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö, Sakari Alhopuron säätiö, Salaojituksen Tukisäätiö, Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse, Stiftelsen för Åbo Akademi, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Syöpäsäätiö, Tekniska föreningens i Finland stiftelse, Turun Yliopistosäätiö, Vaikuttavuussäätiö ja Weisell-säätiö.
Tuomas Koivula