RUSE kannustaa kuntia täydennyskouluttamaan opettajia ICT-taidoissa
09.05.2017
Opettajien ICT-taitoja testanneet tutkijat korostavat, että alan täydennyskoulutusta tulisi tarjota tasavertaisesti niin miehille kuin naisille sekä nuoremmille kuin varttuneemmillekin opettajille. Erityisesti olisi päästävä eroon teknologiaan liittyvistä negatiivisista asenteista. Asiasta keskusteltiin Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSEn) järjestämässä aamiaistilaisuudessa.
RUSE järjesti maanantaina 8.5. varsinaissuomalaisille sivistysjohtajille suunnatun aamiaistilaisuuden, jossa avattiin käynnissä olevan valtioneuvoston kanslian rahoittaman Digiajan peruskoulu -hankkeen ensimmäisiä Turun yliopiston osuuden tuloksia. Tilaisuuteen osallistui parikymmenpäinen joukko sivistystoimen johtajia, rehtoreita ja kuntapäättäjiä lähialueilta, jotka toivotti RUSEn puolesta tervetulleeksi tutkijatohtori Kim Holmberg.
RUSEn ICT-taitotestin avulla on vuoden 2017 tammi-maaliskuussa testattu 5 455 yhdeksännen luokan oppilasta ja 2162 peruskoulun opettajaa. Oppilaiden ensituloksia esitteli tutkimusavustaja Antero Kivinen. Hän kertoi tyttöjen hallitsevan poikia paremmin koulutyöskentelyyn liittyvän teknologian käytön, poikien puolestaan menestyvän tyttöjä paremmin teknistä osaamista vaativissa tehtävissä. – Yksilöiden välillä on kuitenkin suuria eroja suoriutumisessa, Kivinen muistuttaa.
Opettajien testituloksia tilaisuudessa esitteli projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen.
– Tulosten mukaan opettajat suoriutuivat koulutyöhön liittyvissä tehtävissä, joissa myös oppilaat parhaiten menestyivät. Opettajien osaaminen oli kuitenkin keskimäärin oppilaita parempaa, mikä todettiin hyväksi asiaksi, Kaarakainen kertoi.
Toisin kuin oppilaiden keskuudessa, opettaja-aineistossa sukupuolella oli varsin suuri merkitys, sillä miesopettajat pärjäsivät keskimäärin naisopettajia paremmin käytännössä kaikilla testin osa-alueilla. Niin ikään nuorempien opettajien osaaminen oli varttuneempia opettajia parempaa. Miesopettajat lisäksi arvioivat oman osaamisensa paremmaksi kuin naiset, ja he myös kertoivat saaneensa enemmän täydennyskoulutusta ICT-taidoissa. Sen sijaan naisopettajat toivoivat saavansa täydennyskoulutusta miesopettajia enemmän.
– Olisi tärkeää, että kannustimia ja mahdollisuuksia ICT-taitojen täydennyskoulutukseen tarjottaisiin tasavertaisesti niin miehille kuin naisille sekä nuoremmille kuin varttuneemmillekin opettajille. Tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että teknologiaan liittyvät negatiiviset asenteet, pelot ja epävarmuus, ovat yleisempiä naisten ja iäkkäämpien kansalaisten keskuudessa, joten tästä asetelmasta olisi tärkeää aktiivisesti pyrkiä pois, Kaarakainen totesi.
Projektitutkija Heikki Hutri piti oman puheenvuoronsa ICT-taitotestin tietoturvaan liittyvien tehtävien tuloksista. Sekä oppilaat että opettajat hallitsivat parhaiten tietoturvakäsitteet, mutta ongelmia tuottivat etenkin soveltamista vaativat tehtävät. – Kaikkein vaikeinta tuntui olevan mobiililaitteiden sovelluskaupan sovellusten turvallisuuden arviointi, vaikka juuri tämän kaltaisiin kysymyksiin meistä kukin arjessaan usein törmää, totesi Hutri.
Projektin tutkimusvälineen kehitystyöstä vastannut Meri-Tuulia Kaarakainen esitteli paitsi itse ICT-taitotestin ja Digiajan peruskoulu -hankkeen myös ohjelmointiosaamiseen ja lähinnä se puutteisiin liittyviä havaintoja. Tämä sytyttikin osallistujat käymään tilaisuuden lopuksi projektihenkilöstön kanssa keskustelua tieto- ja viestintäteknologiataidoista, niiden muuttumisesta ajan myötä sekä asennekysymysten vaikutuksesta niin osaamiseen kuin testitilanteisiinkin.
Teksti: RUSEn Rosa-labin tiedotus
Kuva: Heikki Hutri
RUSEn ICT-taitotestin avulla on vuoden 2017 tammi-maaliskuussa testattu 5 455 yhdeksännen luokan oppilasta ja 2162 peruskoulun opettajaa. Oppilaiden ensituloksia esitteli tutkimusavustaja Antero Kivinen. Hän kertoi tyttöjen hallitsevan poikia paremmin koulutyöskentelyyn liittyvän teknologian käytön, poikien puolestaan menestyvän tyttöjä paremmin teknistä osaamista vaativissa tehtävissä. – Yksilöiden välillä on kuitenkin suuria eroja suoriutumisessa, Kivinen muistuttaa.
Opettajien testituloksia tilaisuudessa esitteli projektitutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen.
– Tulosten mukaan opettajat suoriutuivat koulutyöhön liittyvissä tehtävissä, joissa myös oppilaat parhaiten menestyivät. Opettajien osaaminen oli kuitenkin keskimäärin oppilaita parempaa, mikä todettiin hyväksi asiaksi, Kaarakainen kertoi.
Toisin kuin oppilaiden keskuudessa, opettaja-aineistossa sukupuolella oli varsin suuri merkitys, sillä miesopettajat pärjäsivät keskimäärin naisopettajia paremmin käytännössä kaikilla testin osa-alueilla. Niin ikään nuorempien opettajien osaaminen oli varttuneempia opettajia parempaa. Miesopettajat lisäksi arvioivat oman osaamisensa paremmaksi kuin naiset, ja he myös kertoivat saaneensa enemmän täydennyskoulutusta ICT-taidoissa. Sen sijaan naisopettajat toivoivat saavansa täydennyskoulutusta miesopettajia enemmän.
– Olisi tärkeää, että kannustimia ja mahdollisuuksia ICT-taitojen täydennyskoulutukseen tarjottaisiin tasavertaisesti niin miehille kuin naisille sekä nuoremmille kuin varttuneemmillekin opettajille. Tutkimuksissa on toistuvasti todettu, että teknologiaan liittyvät negatiiviset asenteet, pelot ja epävarmuus, ovat yleisempiä naisten ja iäkkäämpien kansalaisten keskuudessa, joten tästä asetelmasta olisi tärkeää aktiivisesti pyrkiä pois, Kaarakainen totesi.
Projektitutkija Heikki Hutri piti oman puheenvuoronsa ICT-taitotestin tietoturvaan liittyvien tehtävien tuloksista. Sekä oppilaat että opettajat hallitsivat parhaiten tietoturvakäsitteet, mutta ongelmia tuottivat etenkin soveltamista vaativat tehtävät. – Kaikkein vaikeinta tuntui olevan mobiililaitteiden sovelluskaupan sovellusten turvallisuuden arviointi, vaikka juuri tämän kaltaisiin kysymyksiin meistä kukin arjessaan usein törmää, totesi Hutri.
Projektin tutkimusvälineen kehitystyöstä vastannut Meri-Tuulia Kaarakainen esitteli paitsi itse ICT-taitotestin ja Digiajan peruskoulu -hankkeen myös ohjelmointiosaamiseen ja lähinnä se puutteisiin liittyviä havaintoja. Tämä sytyttikin osallistujat käymään tilaisuuden lopuksi projektihenkilöstön kanssa keskustelua tieto- ja viestintäteknologiataidoista, niiden muuttumisesta ajan myötä sekä asennekysymysten vaikutuksesta niin osaamiseen kuin testitilanteisiinkin.
Teksti: RUSEn Rosa-labin tiedotus
Kuva: Heikki Hutri