Ruotsin Suomen-suurlähettiläs korosti maiden välistä yhteistyötä puolustuspolitiikassa

​Suurlähettiläs Anders Lidén puhui luennollaan tiistaina 4.11. Turun kauppakorkeakoulussa Pohjoismaiden puolustuspoliittisesta yhteistyöstä painottaen Ruotsin ja Suomen läheisiä suhteita.

– Tunnistamme, että maidemme turvallisuus on kytköksissä toisiinsa. Keskustelu puolustusyhteistyöstä maidemme välillä on vilkkainta aikoihin.

Lidén jatkoi käsittelemällä Pohjoismaista puolustusalan yhteistyötä (Nordic Defencive Cooperation, NORDEFCO). Vuonna 2009 aiesopimuksen allekirjoittivat kaikki viisi Pohjoismaata, mutta Lidénin mukaan Suomella ja Ruotsilla on sen piirissä erityinen suhde.

– Tanska, Norja ja Islanti kuuluvat Natoon toisin kuin Ruotsi ja Suomi. Nato-jäsenyys rajoittaa näiden maiden toimintamahdollisuuksia.

NORDEFCO mahdollistaa maiden välisen bilateraalisen yhteistyön, joka on Lidénin mukaan lisääntynyt viime vuosien aikana.

– Teemme yhdessä asehankintoja, järjestämme yhteisiä sotaharjoituksia ja olemme mahdollistaneet yhteiset sotilasoperaatiot.

Lidén painotti, että yhteistyön taustalla vaikuttavat kustannustehokkuuden ja uskottavan puolustuskyvyn kehittämisen lisäksi Ruotsin uuden hallituksen haluttomuus liittyä Natoon.

Venäjän uhka lisää yhteistyön tarvetta

Enemmistö suomalaisista ja ruotsalaisista on perinteisesti vastustanut Natoon liittymistä. Lidén erotteli lisäksi niitä mielikuvia, jotka ovat määritelleet maiden suhdetta sotilasliittoon.

 – Suomen Nato-keskustelussa painaa Venäjä ja sen reaktiivinen ulkopolitiikka. Ruotsissa keskustelua on käyty enemmän siltä kannalta, haluaako Ruotsi liittyä Yhdysvaltojen johtamaan sotilasliittoon, hyväksymmekö sen harjoittaman politiikan ja tahdommeko olla liitossa ydinasevallan kanssa.

Lidén jatkoi nostamalla esiin viimeaikaisia muutoksia ruotsalaisten Nato-kannoissa.

– Uusimpien mielipidemittausten mukaan ruotsalaisten Nato-kannatus on kasvanut. Itä-Ukrainan kriisin myötä Ruotsissakin kansalaisten Nato-kantoihin vaikuttaa enenevissä määrin Venäjä.

Ruotsi ei ole Lidénin mukaan vielä siinä pisteessä, että se olisi valmis liittymään minkäänlaiseen sitovaan sotilasliittoon. Hänen mukaansa Ruotsissa on kuitenkin tapahtunut muutos siinä, miten mahdollisiin lähialueiden kriiseihin reagoitaisiin jatkossa.

– Olemme yhä sitoutuneempia yhteiseen turvallisuuteemme. Jos johonkin naapurimaahamme hyökättäisiin, emme jäisi passiivisiksi toimijoiksi.

Heikki Kettunen