Robottitulkeista laulaviin käännösohjelmiin

Kääntämisen ja tulkkauksen tämänvuotisen symposiumin aiheena oli teknologia ja kääntäjän työ. Digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suomisen kertoi avausesitelmässään konekääntämisen popularisoinnista 1950- ja 2010-luvuilla.

Suominen aloittaa kertomalla, että 50-luvulla visioitiin kaikkien ongelmien ratkaisusta tietokoneiden avulla.

– Silloin maalailtiin hyvinkin vilkkaasti, että mitä tapahtuu tulevaisuudessa, sanoo Suominen.

Nykyään esimerkiksi parinhaku internetin välityksellä omalla tietokoneella on aivan arkipäiväistä, mutta Suomisen mukaan elektroninen parinhaku on paljon vanhempi ilmiö. Hän kertoo, että kuvitelma 50-luvulla oli, että tietokoneeseen vain syötetään tarpeeksi tilastollista tietoa, jota kone käsittelee aikansa ja sylkee sitten ulos ihanteellisen aviokumppanin tiedot.

Lisäesimerkkinä tietokoneiden kaikkivoipuudesta Suominen mainitsee musiikin säveltämisen; tietokoneiden kun kuviteltiin muun muassa pystyvän selvittämään täydellisen iskelmähitin kaavan.

Visiona kaukopuhelujen simultaanitulkkaus

Konekääntämisellekin Suomisen mukaan kaavailtiin monia käyttötarkoituksia, kuten Japani–USA-puhelun reaaliaikaista tulkkausta ilman, että kumpikaan huomaa puhelun kolmatta, koneistettua osapuolta.

Tulkkauksen koneistamisesta Suominen kertoo myös toisen esimerkin elokuvasta Kielletty planeetta (1957), jota ei niinkään muisteta nuoresta Leslie Nielsenistä vaan Robbie robotista, joka osasi puhua 187 kieltä ja kaikkia niiden murteita. Suominen silti muistuttaa, että jopa 50-luvun villeimmissä haaveissa tarvittiin silti ihmisiä.

– Ihmisiä ei korvata koneilla vaan ihmiset saavat mielekkäämpiä työtehtäviä, kommentoi Suominen 50-luvun yleisiä asenteita kaikkea automaatiota kohtaan.

Konekääntäjän rääkkäystä nykyaikana

– Nykyään konekääntäminen on arkipäivää. Koneita voidaan käyttää ihan eri tavoin kuin alun perin ajateltiin, sanoo Suominen.

Tutkija tunnustaa, että häneltä jää silti hämärän peittoon, miksi Google-kääntäjälle on keksitty niinkin monta erikoista käyttötarkoitusta. Musiikkia nykyäänkin koneilla tehdään, mutta ei sentään anneta koneen itse säveltää. Suominen kertoo, että esimerkiksi Google-kääntäjän puheominaisuudella saadaan kone ääntelemään rytmillisesti.

– Käytetään saksaa tai tšekkiä niin saadaan taustoja, valottaa Suominen ja soittaa omalta tietokoneeltaan esimerkkiääniä, jotka kuulostavat aivan beatboksaukselta.

Ero vanhojen konekäännösvisioiden ja nykyajan käytön välillä on selvä.

– Konekääntäminen ei ole enää vain hyötyväline; kääntäjäsovelluksella voidaan tehdä kaikkea muutakin hauskaa. Tämä on ihan oma Google-kääntäjän rääkkäyksen lajinsa, sanoo Suominen.

Vaikka 50-luvun visiot tietokoneiden kyvyistä eivät ole toteutuneet, konekääntämisen ala kehittyy ja kasvaa koko ajan – mikä näkyy myös symposiumissa aihetta käsittelevien esitysten suuresta määrästä – ja ehkä tulevaisuudessa jokin ennustettu käyttötarkoitus jopa toteutuu, kuten esityksen kommenttiosuudella yleisöstä ennustetaan.

Teksti: Anniina Väisänen
Kuvat: JD Hancock, bekassine, Hanna Oksanen ja Anniina Väisänen