Rehtorikautensa päättävä Jukka Kola: Kansainvälisyys on menestyksen edellytys

Kolan kaudella yliopiston toimintaan vaikuttivat useat muutosvoimat koronapandemiasta muihin kansainvälisiin kriiseihin.

– Olemme yliopistoissa erilaisessa toimintaympäristössä kuin olimme viisi vuotta sitten, Kola sanoo.

Koronapandemia leimasi Kolan vuosia Turun yliopiston johdossa monella tapaa. Hän aloitti Turun yliopistossa strategiatyön parissa keväällä 2019 ja rehtorina 1.8.2019. Tuolloin yliopistossa valmisteltiin seuraavan vuoden satavuotisjuhlavuotta, jonka varrelle oli suunnitteilla monenlaista ohjelmaa Turussa ja sen ulkopuolella. Juhlavuosi oli tarkoitus aloittaa yliopiston sadannen vuosijuhlan aattona kaikille avoimilla syntymäpäiväjuhlilla yliopiston pääaukiolla. Näin tehtiinkin, ja vielä menestyksekkäästi – tuhannet ihmiset tulivat juhlimaan sata vuotta täyttävää Turun yliopistoa. Samaan aikaan taustalla oli käynnistetty koronakriisityöryhmä.

– Oli yhteisöllemme erittäin hienoa, että saimme syntymäpäiväjuhlat ja vuosijuhlan vietettyä, tasavallan presidentti Sauli Niinistö vuoden alumninamme, ennen kuin koronarajoitukset aloitettiin, Kola sanoo.

Koronapandemian Kola sanoo erityisesti vaikuttaneen opiskelijoihin ja koulutuksen järjestämiseen.

– Korona pakotti meidät vauhdittamaan muutosta, joka oli jo tuloillaan. Etäopetuksen lisäämistä oli pikkuhiljaa suunniteltu. Koronan myötä opetus jouduttiin siirtämään monin paikoin kokonaan verkkoon, mikä oli meille iso työ. Suomessa ja Turun yliopistossa onnistuimme tässä melkoisen hyvin, ja välineitä ja tapoja on sittemmin jatkuvasti kehitetty.

Kola jatkaa, että vaikka muutoksen nopeus kuormitti jonkin aikaa vahvasti, kesti yliopisto yhteisönä muutoksen.

– Valitettavasti osalla opiskelijoista muutos lisäsi pahoinvointia. Nuorten hyvinvoinnissa on ollut heikkenemistä havaittavissa jo aiemmin, mutta kyllä pandemia jätti jälkensä, Kola pohtii.

Laajempaa ajattelua yliopiston hyväksi

Kola palaa muutosvoimiin ja toteaa, että vaikka pakko usein on suurin voima isojen muutosten aikaansaamisessa, ei sitä yliopiston menestyksen nimissä kannattaisi monessakaan asiassa jäädä odottelemaan.

– Kansainväliset verkostot ovat hyvä esimerkki – niissä kannattaa olla mukana vaikuttamassa esimerkiksi nyt esillä olevan uuden tutkimuksen puiteohjelman (FP10) sekä eurooppalaisen yhteistutkinnon suunnitelmiin. Myös kansainvälisissä tutkimushankkeissa ja EU-rahoituksen hakemisessa on parempi olla itse aktiivinen. Turun yliopistossa olemme viime vuosina nostaneet Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta saamaamme rahoitusta merkittävästi, sanoo juuri Coimbra Group -yliopistoverkoston yleiskokouksesta tullut rehtori Kola.

– Tapaan sanoa, että kansainvälistyminen sinänsä ei ole tavoite, se on – erittäin positiivisessa mielessä – väline tutkimuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä monipuolisuuden ja monimuotoisuuden kasvattamiseen. Kaikki viisaus ei asu Suomessa, ja myös Turun yliopistossa tarvitaan laajempaa ajattelua. On hyvä ymmärtää, että niin Suomi kuin Turun yliopistokin ovat riippuvaisia laajemmasta globaalista kehityksestä ja että usein on niin, että Euroopan etu on myös Suomen etu pitemmällä aikavälillä.

Sidosryhmien vahva tuki yliopiston takana

Kola kertoo ymmärtäneensä heti Turkuun tullessaan, että Turun yliopiston suhteellinen merkitys alueelleen on suurempi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudun yliopistoilla.

– Alueella on paljon isoja yrityksiä ja pk-yrityksiä sekä laaja julkinen sektori kaupungista alkaen, joiden kanssa yliopiston vuorovaikutus on tiivistä ja joiden toimintaan yliopisto vaikuttaa vahvasti. Kaupungin ja yritysten kanssa on tehty paljon, ja teknillinen tiedekunta toi tähän vielä lisää – yhteistyö tiedekunnan perustamiseksi myönteisessä mielessä sitoi intressiryhmiä ja yliopistoa vielä tiiviimmin yhteen.

Kola huomauttaa, että teknillisen tiedekunnan merkitys yliopistolle on tekniikan aloja laajempi.

– Esimerkiksi yhteistyökuvioissa yritysten kanssa on mahdollisuuksia monilla eri Turun yliopiston aloilla.

– Turun yliopisto on rikkaus alueelle, mutta se ei tarkoita sitä, että yliopistoa pitäisi kehittää alueellisesta näkökulmasta. Omalla alueellaan vahva, mutta ennen kaikkea erittäin korkeatasoinen ja vaikuttava yliopisto on houkutteleva myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Itse kannattaa olla aktiivinen kaikkiin meille merkittäviin suuntiin.

Yhdessä olemme enemmän

Suomalaisten yliopistojen Kola soisi tekevän vieläkin tiiviimpää yhteistyötä.

– Koronan aikana löysimme suomalaisissa yliopistoissa tiedonkulun sekä yhteisten linjausten ja päätösten merkityksen. Tämä voisi päteä laajemminkin, ettei tarvittaisi kriisiä konkreettisen yhteistyön käynnistämiseksi.

Enemmän yhteistyötä yliopistojen välillä Kola näkisi mielellään myös kansainvälisen rahoituksen hakemisessa.

– Eri vahvuuksia yhdistelevissä konsortioissa voitaisiin hakea lisäarvoa, josta kaikki hyötyvät. Mahdollisuuksia vielä parempaan toimintaan ja laajempaan yhteistyöhön kannattaa etsiä.

Yliopistojen yhteinen Digivisio 2030 -hanke on Kolan mukaan hyvä esimerkki yhteistyöstä, joka voi olla parantamassa yliopistojen laatua.

– Kun laadukkaalla etäopetuksella voidaan hoitaa yhteisiä kursseja, jää lähiopetukselle ja -ohjaukselle omassa yliopistossa enemmän aikaa, mikä voi olla ratkaisevaa laadun kehittämisen kannalta.

– Yhdessä olemme enemmän, Kola päättää.

Jukka Kola Turun yliopiston rehtorina 2019–2024

Rehtori Kola korosti kaudellaan erityisesti yhteistyön, yhteisöllisyyden ja yliopistoyhteisön hyvinvoinnin, kansainvälisen – erityisesti EU-yhteistyön – merkitystä sekä suomalaisten yliopistojen toimintaedellytysten varmistamista pitkälle tulevaisuuteen. Kola korosti kaikessa yliopiston perustehtävien tutkimuksen ja koulutuksen korkeaa laatua ja sitä kautta syntyvää aitoa vaikuttavuutta. Kansainvälisyyden hän näki olevan erityisen tärkeää sekä laadun että vaikuttavuuden kasvattamisessa. Kolan kaudella yliopistoon perustettiin ensimmäistä kertaa kansainvälinen neuvottelukunta. Kola toimi rehtorikautenaan Coimbra-yliopistojen rehtorien ohjausryhmän (Rectors’ Advisory Group), EUA:n neuvoston (EUA Council) sekä EUA:n Universities and the Future of Europe -ohjausryhmän jäsenenä.

Kolan kaudella yliopiston toimintaan vaikuttivat useat muutosvoimat koronapandemiasta muihin kansainvälisiin kriiseihin. Kolan kaudella otettiin isoja askeleita esimerkiksi EU-verkostoissa toimimisen tiivistämisessä ja EU-rahoituksen hankkimisessa sekä yliopiston työ- ja opiskeluympäristön digitaalistumisessa.

Yliopistossa aloitti toimintansa kaksi Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimuksen lippulaivaa.

Yliopistoon perustettiin pitkän vaikuttamistyön jälkeen teknillinen tiedekunta. Kolan kaudella yliopistossa käynnistyi lukuisia uusia koulutusohjelmia erityisesti tekniikan alalla ja kansainvälisiä maisteriohjelmia EC2U-allianssiyhteistyössä.

Rehtori Kola toimi Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin hallituksen puheenjohtajana vuosina 2022–2023. Kola piti vahvasti esillä TKI-panostuksissa tutkimuksen ratkaisevaa merkitystä aidoille innovaatioille niin Unifin puheenjohtajana kuin Turun yliopiston rehtorina.

Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Suvi Harvisalo