Rehtori Kalervo Väänänen: Parempi yliopistolaitos yhteistyön ja oikeudenmukaisuuden kautta
Rehtori Väänänen painotti Turun yliopiston lukuvuoden avajaispuheessaan 4.9. yliopistojen entistä tiiviimpää yhteistyötä, kansainvälistymistä ja yliopistolaitoksen oikeudenmukaista kohtelua.
Yliopistoilla on Väänäsen mukaan keskeinen rooli meneillään olevan yhteiskunnallisen muutoksen hallinnassa. Niiden on luotava pohjaa tiedon, taidon ja sivistyksen varaan rakentuvalle yhteiskunnalle ja sen riittävän monipuoliselle elinkeinorakenteelle.
– Kustannustehokkuuden lisäksi tarvitsemme laaja-alaisen opetuksen ja tutkimuksen laadun kohentamista. Tämäkään ei vielä riitä. Tarvitsemme tehokkaampia tapoja siirtää innovaatioita yliopistojen sisältä ulkomaailmaan, Väänänen totesi.
Tavoitteiden toteutumiseksi Väänänen listasi kolme ratkaisua. Ensimmäinen on yliopistolaitoksen nykyistä parempi sisäinen yhteistyö ja työnjako. Toinen on yliopistojen toimintojen kansainvälistyminen. Kolmas on yliopistojen tasa-arvoinen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun pohjautuva kohtelu valtiovallan taholta.
– Koulutuksen kohdalla tämä tarkoittaa koulutusohjelmien läpikäyntiä kaikissa yliopistoissa ja rehellistä vastaamista kysymykseen: Onko tämän tieteenalan koulutus ja tutkimus maassamme järjestetty niin, että ei ole nähtävissä parempaa tapaa toteuttaa sitä?
Yliopistoissa on nykyistä parempaan yhteistyöhön runsaasti mahdollisuuksia. Nyt olisi käytävä keskusteluja niiden tunnistamiseksi.
– Haluan tässä yhteydessä korostaa Turun yliopiston halukkuutta tällaisiin neuvotteluihin, Väänänen painotti.
Toinen vaatimus yliopistolaitoksen suorituskyvyn parantamiseksi on toimintojen kansainvälistyminen. Sen tulee opiskelijoiden lisäksi näkyä lisääntyvässä määrin myös opetus- ja tutkimushenkilöstössä.
– Lyhyen alkukokemuksen perusteella olemme rohkaistuneita uskomaan, että myös koulutusviennistä on mahdollista kehittää merkittävää ja kannattavaa liiketoimintaa, Väänänen sanoi.
Kolmas edellytys suomalaisen yliopistolaitoksen laadun kohentumiselle on yliopistojen oikeudenmukainen kohtelu poliittisen päättäjän taholta.
Avajaispäivänä valittiin vuoden opintojakso ja opettaja
Vuoden opintojaksoksi 2014 valittiin Kansainväliset instituutiot in action -opintojakso, jonka vastuuopettajina toimivat professori Outi Korhonen ja tutkija Janne Salminen. Opiskelijat osallistuivat kurssin suunnitteluun. Opintojakso toteutettiin opintomatkana Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Brysseliin ja Haagiin.
Vuoden opettajaksi 2014 valittiin yliopistonopettaja Harri Virolainen Turun kauppakorkeakoulusta. Vuoden opintojakso ja opettaja nimetään yliopistoyhteisön tekemien ehdotusten pohjalta.
Yliopistoseura jakoi viisi väitöskirjapalkintoa
Turun Suomalaisen Yliopistoseuran hallituksen puheenjohtaja, aluejohtaja OTK Satu Astala luovutti avajaisjuhlassa viisi 1300 euron suuruista väitöskirjapalkintoa. Palkitut väitöskirjat ovat ansiokkaita ja ne on hyväksytty lukuvuoden 2013–2014 aikana.
Väitöskirjapalkinnon saajat:
- KT Mikko Aro: Koulutusinflaatio. Koulutusekspansio ja koulutuksen arvo Suomessa 1970–2008
- LT Janne Orava: Characterisation of Functional Brown Adipose Tissue in Adult Humans
- VTT Antti Kouvo: Luottamuksen lähteet. Vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä mekanismeista
- FT Tero Karppi: Disconnect.Me: User Engagement and Facebook
- FT Urszula Marcinkowska: Evolution and Sources of Individual Variation in Mate Preferences in Humans
Turun yliopiston muistomitali luovutettiin avajaisjuhlassa seuraaville professoreille: Luigi de Anna, Yves Gambier, Risto Hiltunen, Jouko Jalonen, Soili Keskinen, Auvo Kostiainen, Pekka Niemelä, Päivi Niemi, Antti Paasio ja Kari Ylinen. Lisäksi professori Jussi Mertsolalle luovutettiin Johan Wickströmin hopeinen mitali infektiotautien alalla tehdystä työstä.
Teksti: Tuomas Koivula
Kuvat: Hanna Oksanen, Antti Tarponen