Rehtori Granö-seminaarissa: Yliopistouudistusta vietävä eteenpäin
Akateemikko Olavi Granön (1925–2013) muistoksi järjestetyssä tiedepoliittisessa aamupäivässä käsiteltiin yliopistouudistusta rahoituksen tulevaisuuden näkökulmasta.
Professori Jussi Jauhiainen puhui Granö-salin vihkiäisissä 1. marraskuuta.
Tiedepoliittisessa aamupäivässä tarkasteltiin, miten yliopistouudistusta tulisi viedä eteenpäin, miten kehittää yliopistoja ja niiden roolia yhteiskunnassa.
Seminaarin avauspuheenvuorossa rehtori Kalervo Väänänen avasi tämän hetkistä tilannetta vertaamalla yhteiskuntaa ja yliopistoa taloon.
– Samalla tavalla kuin talon lattialankkuja on ajoittain uudistettava, korjattava ja hiottava, on yliopistoa ja tiedeyhteisön toimintatapoja uudistettava. Yliopistouudistus jatkuu. Se on edelleen käynnissä. Nyt täytyy miettiä, miten tässä uudessa yliopistossa on viisasta toimia, millaisen yliopistolaitoksen haluamme rakentaa.
Monitieteistä lähitulevaisuuteen suuntautuvaa tutkimusta
Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila kertoi Akatemian tutkimusrahoituksen uusista suunnista. Suomessa kilpailtua valtiollista kilpailtua rahoitusta myöntää Suomen Akatemian lisäksi Tekes ja syyskuussa tehdyn päätöksen myötä luotava strategisen tutkimuksen rahoitusväline.
Perinteisesti Akatemia on rahoittanut alojen sisällä laadukkaimpia tutkimuksia ja tutkimushankkeita hakemusten perusteella. Eri alojen välillä rahoitusta on jaettu temaattisesti ja nostaen uusia avauksia.
– Esimerkiksi 1980-luvulla Suomen Akatemia nosti IT-alaa ja 1990-luvulla biotieteitä. Yhteistyö tieteen eri tahojen kanssa on tärkeää uusia avauksia tunnistettaessa ja teemoja haettaessa, Mannila toteaa.
Uusi strategisen tutkimuksen rahoitusväline keskittyy pitkäjännitteiseen, ongelmalähtöiseen ja monitieteiseen tutkimukseen. Se lisää kilpaillun rahoituksen osuutta ja siinä rahaa kerätään suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
– Hyvä esimerkki uudella rahoitusvälineellä tuettavasta tutkimuksesta on ilmastonmuutos. Se koskettaa koko yhteiskuntaa, joten siihen, sen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvää tutkimusta on pystyttävä kehittämään koko tiedeyhteisön kesken.
Strategisen rahoitusvälineen tavoitteena on tutkimusten monitieteisyys ja ilmiölähtöisyys sekä hallinnollisten rajojen madaltaminen. Uudella toimintamallilla pyritään myös parantamaan tutkimustulosten hyödyntämistä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Tiedepoliittisessa aamupäivässä Mannilan lisäksi keskustelua alustivat Tieteellisten seurain valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Niiniluoto ja valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen.
Teksti: Viliina Tolvanen
Kuvat: Hanna Oksanen