Raskausajan masennuslääkitys yhteydessä lapsen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin
Äidin masennuksen hoitoon tarkoitettujen SSRI-lääkkeiden raskaudenaikainen käyttö lisäsi merkittävästi lasten puheen ja kielen kehityksen häiriöitä verrattuna verrokkiryhmään, jossa äitien masennusta ei hoidettu lääkkeillä. Mittavalla suomalaisella rekisteriaineistolla tehdyn tutkimuksen tulokset julkaisi arvostettu JAMA Psychiatry -lehti.
Turun ja Helsingin yliopistojen sekä New Yorkin Columbian yliopiston tutkijat selvittivät selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien eli SSRI-lääkkeiden raskaudenaikaisen käytön yhteyttä lasten puheen ja kielen kehityksen, oppimiskyvyn ja motoriikan kehityksen häiriöiden diagnooseihin 1‒14-vuoden iässä.
– SSRI-lääkkeitä toistuvasti raskauden aikana ostaneiden äitien lapsilla todettiin lähes 40 prosenttia suurempi riski puheen ja kielen kehityksen häiriöihin verrattaessa lapsiin, jotka olivat altistuneet sikiökaudella äidin masennukselle, mutta eivät masennuslääkkeille, toteaa erikoislääkäri Heli Malm Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin teratologisesta tietopalvelusta.
Altistumattomiin lapsiin verrattuna häiriöiden riski oli koholla sekä raskauden aikana SSRI-lääkkeille altistuneilla että pelkästään äidin masennukselle altistuneilla lapsilla. Alttiutta oppimiskyvyn tai motoriikan kehityksen häiriöille SSRI-lääkkeiden käyttö ei lisännyt.
Tutkimuksessa mukana lähes 16 000 SSRI-lääkettä käyttävää äitiä
Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa SSRI-lääkkeiden raskaudenaikaisen käytön yhteyttä puheen ja kielen kehityshäiriöihin selvitettiin kliinisten diagnoosien avulla ja suurella aineistolla. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina 1996–2010 masennuksen vuoksi hoitoon hakeutuneet sekä masennuslääkkeistä korvausta hakeneet odottavat äidit. Lääkkeiden käyttöä arvioitiin toistuvien lääkeostojen perusteella.
Aikaisemmat tutkimukset ovat perustuneet pieniin aineistoihin ja lasten kehityksen arviointiin vain varhaiseen kouluikään saakka, ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia.
Koska äidin psyykkinen sairaus voi vaikuttaa lasten kehitykseen, verrokkiryhmän lasten äideillä oli masennukseen tai masennuslääkkeiden käyttöön liittyvä psykiatrinen diagnoosi, mutta ei masennuslääkkeiden käyttöä raskauden aikana.
Häiriöillä ei havaittu yhteyttä masennuksen vaikeuteen
Suomessa tutkimushanketta johtanut professori Andre Sourander Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta pitää mahdollisena, että vakavimmin masentuneet äidit käyttävät todennäköisemmin SSRI-lääkkeitä, jolloin puheen ja kielen kehityksen häiriöillä voisi olla yhteys myös masennuksen vaikeusasteeseen.
– Yhteys äidin raskaudenaikaisen SSRI-käytön ja lapsen puheen ja kielen kehitysten häiriöiden välillä kuitenkin säilyi, kun huomioimme sellaisia masennuksen vaikeusasteeseen liittyviä tekijöitä kuin muiden psyykelääkkeiden käyttö ja äidin diagnosoitu itsetuhoinen käytös, Sourander tarkentaa.
Tulokset tukevat osittain eläinkokeista saatuja tuloksia. SSRI-lääkkeiden on hiirillä osoitettu voivan aiheuttaa kognitiivisen kehityksen häiriöitä, kun lääkettä on annosteltu herkässä keskushermoston kehitysvaiheessa, joka ihmisellä vastaa sikiökautista altistumista.
– Tulokset vaativat vahvistusta, ja tutkimusta aiotaankin jatkaa aikuisuuden kynnykselle asti. Lisäksi on tärkeää selvittää, onko sikiö jossain raskauden vaiheessa erityisen herkkä SSRI-lääkkeiden vaikutuksille ja onko lääkkeiden välillä eroja sikiön turvallisuuden kannalta, toteaa professori Sourander.
Masennuksen hoidosta on myös hyötyä äidille ja lapselle
Masennuksen hoidossa käytettävien SSRI-lääkkeiden käyttö on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana. Lähes neljä prosenttia raskaana olevista naisista Suomessa käyttää niitä. Malm muistuttaa, että SSRI-lääkkeiden käyttö voi kuitenkin olla sekä äidin että syntyvän lapsen kannalta myös perusteltua, sillä äidin masennus vaatii hoitoa.
– Äidin hyvinvointi on edellytys raskauden suotuisalle kululle, ja äidin hoitamaton masennus on riskitekijä raskausajalle sekä äidin ja syntyvän lapsen terveydelle. Jos SSRI-lääkkeistä on äidin masennuksen hoidossa selkeä hyöty, ei lääkitystä tulisi keskeyttää, Malm painottaa.
Sourander toteaa, että tutkimustulokset, jotka viittaavat masennuslääkkeiden mahdollisiin haittoihin ja jälkeläisen lisääntyneeseen alttiuteen puheen ja kielen kehityshäiriöiden osalta, ovat kuitenkin tärkeä löydös.
– Raskausajan masennuksen hoidossa psykososiaalisen tuen lisäksi psykoterapeuttiset interventiot ovat tärkeitä ja niiden saatavuutta pitäisi lisätä, hän huomauttaa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisia KELA:n lääkekorvausrekisteri- ja THL: n syntymä- ja hoitoilmoitusrekisteriaineistoja vuosilta 1996‒2010. Tutkimusta rahoitti National Institute of Mental Health (NIMH) -tutkimuslaitoksen Conte Center -huippututkimusyksikkö.
>> Tutkimusartikkeli JAMA Psychiatry -lehdessä
JV
Kuva: MadalinIonut