Raatilaisten aistit ovat yritysten käytettävissä

​Tutkimushuoneen seinustalla on vieri vieressä pieniä pöydällisiä koppeja. Jokaisella pöydällä on oma tietokone, jonka takana seinässä on luukku. Luukun toisella puolella on laboratorio. Hetken päästä tutkimushuoneen kopit täyttyvät raatilaisista ja tuotteen kriittinen arviointi alkaa.

Aistinvaraisella arvioinnilla tarkoitetaan tuotteiden tai raaka-aineiden tutkimista aistien avulla. Aistittava laatu on yksi tärkeimpiä ruuan valintaan vaikuttavia tekijöitä. Elintarvikealan yrityksille tuotteen hyvä maku on ehdottoman tärkeää.

Elintarvikealan yritysten makuasiat kuntoon

Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelman puitteissa palveluita on pystytty tuotteistamaan yrityksille. FFF-Flavor tarjoaa aistittavan laadun mittaamiseen liittyviä tutkimus- ja kehityspalveluita.

FFF:n koordinaattori Sari Puputin mukaan tyypillisesti yritys ottaa heihin yhteyttä, kun tuotteessa on kuluttajien kannalta kehitettävää. Toisaalta yrityksellä voi olla tarve tuntea sekä omat että kilpailijoiden tuotteet paremmin.

– Tarjoamme apua tuotekehityksen jokaiseen vaiheeseen. Tutkimus- ja tuotekehityspalveluiden lisäksi autamme yrityksiä esimerkiksi uusien tuotteiden ideoinnissa ja konseptien testauksessa. Joskus tuotteessa voi olla jokin virhe, esimerkiksi tuotteen hajussa tai maussa, johon etsimme ratkaisun, Puputti kertoo.

Aistittavan laadun tutkimusprosessit alkavat käytännön asioista.

– Yritys lähestyy meitä tuotettaan koskevan ongelman kanssa. Tutkimus hinnoitellaan ja aikataulutetaan, jonka jälkeen tehdään tutkimussuunnitelma. Kun yritys on hyväksynyt suunnitelman ja tarjouksen, tutkimus voi alkaa, Puputti kertoo.

Vastinetta kuluttajien rahoille

FFF:n varajohtajan Mari Sandellin mielestä tuotteiden koettujen makuasioiden tulee olla lupausten mukaisia.

– Kuluttajat ovat todella kriittisiä. Jos jostain tuotteesta ei pidetä, sitä ei enää osteta. Kuluttajan ei tarvitse osata analysoida syitä sen tarkemmin. Yrityksille syyt tuotteen epämiellyttävyyden takana kuitenkin ovat hyvin tärkeitä, Sandell tähdentää.

Harjaantunut raati koostuu 10–15 koulutetusta arvioijasta, jotka tutkivat tuotteen ominaisuuksia omilla aisteillaan. He eivät anna tuotteesta mielipidettään, vaan arvioivat ominaisuuksien vahvuuksia. Kuluttajaraati koostuu 40–100 henkilöstä, jotka arvioivat tuotteen miellyttävyyttä omien mieltymystensä mukaisesti.

Tutkittavana tuotteena voi olla esimerkiksi mansikkamehu. Arvioijaraadin jäsenet pilkkovat mehun hajun tai minkä tahansa muun aistimuksen osiin. Mehun haju voi koostua esimerkiksi vihreästä, karamellimaisesta ja hedelmäisestä hajusta. Yleensä tuotteesta tutkitaan noin 15–20 ominaisuutta.

Kuluttajaraati arvioi mehun yleistä miellyttävyyttä. Lopputulokseen vaikuttavat esimerkiksi mansikkamehun värin, maun ja hajun miellyttävyys.

Usein molempien raatien tuloksia yhdistellään ja etsitään tuotteen kriittisiä aistittavia ominaisuuksia.

Jokainen tapaus on oma tieteellinen tutkimuksensa

Sandellin mielestä mielenkiintoisinta aistinvaraisessa tutkimuksessa on yllätyksellisyys. Tutkimuksissa nousee aina esiin jotain uutta, jota ei ilman tutkimusta olisi saatu selville.

Aistilaboratorion henkilökunnalla on vahva elintarviketieteellinen tausta, mitä tarvitaan sekä tutkittavien tuotteiden ymmärtämiseen että analyyttisen aistinvaraisen arvioinnin toteuttamiseen ja tulosten tarkasteluun.

Tutkittavien tuotteiden kirjo on laaja, mutta joitain kriteerejä tutkittaville tuotteille kuitenkin on.

– Jos tuote on tarkoitettu suuhun laitettavaksi, tulee tuotteen olla turvallinen myös syötäväksi. Emme halua tutkia tuotekehittelyn tuloksia, jotka eivät ole syötäväksi sopivia. Toinen kriteeri koskee tutkittavan tuotteen määrää. Muutama hippunen ei meidän tutkimusmenetelmissämme riitä, vaan tutkittavaa tuotetta pitää olla tarpeeksi, Sandell sanoo ja jatkaa:

– Jatkossa kaikkea ei laitata suuhun. Olemme aloittaneet AISTILA-konseptin kehittämisen. Siinä FFF-Flavorin palvelut ja yksilölliseen aistimiseen liittyvä tutkimus tarjotaan myös toisten toimialojen hyödyksi määritettäessä tuotteisiin liittyviä kuluttajahyväksynnän syitä.

 

Teksti: Jasmina Savolainen
Kuva: roboppy (cc)