Puutiaiset levinneet luultua laajemmalle
Turun yliopistossa toteutettava puutiaisten levinneisyyskartoitus on innoittanut ihmisiä kertomaan havainnoistaan. Juhannukseen mennessä vastauksia oli tullut jo 2 500.
– Ihmiset ovat olleet ihailtavan aktiivisia kertomaan puutiaishavainnoistaan. Suhtautuminen on ollut hyvin innostunutta, Turun yliopiston eläinmuseon amanuenssi Ritva Penttinen kertoo tyytyväisenä.
Nyt alkanut puutiaisten levinneisyystutkimus on ensimmäinen 2000-luvulla. Kyseessä on eläinmuseon, ekologian osaston ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen yhteinen hanke, ja avoin kansalaiskysely on yksi osa sitä. Tutkimuksella selvitetään puutiaisten nykyisiä levinneisyysalueita, jotka ovat paljastuneet aiempaa laajemmiksi.
– Kesinä 2012 ja 2013 Seilin saarella tehtyjen elinympäristökartoitusten perusteella havaittiin, että puutiaisten määrä on runsaan kymmenen vuoden aikana moninkertaistunut kaikissa elinympäristöissä. Eniten puutiaisten määrä on kasvanut mustikkavaltaisissa havumetsissä, Penttinen kertoo.
Muita puutiaisten tyypillisiä elinympäristöjä ovat havu- ja lehtimetsät, niityt, laidunalueet ja lepiköt.
Puutiaiset levinneet pohjoisemmaksi
Penttisen mukaan puutiaisten levinneisyyden muutoksiin vaikuttavat muun muassa lämmennyt ilmasto sekä metsänhoidolliset seikat.
– Metsiä ei enää hakata paljaiksi, vaan pensaiden annetaan kasvaa. Tällöin metsien mikroilmasto eli lähinnä kosteus ja lämpötila pysyvät puutiaisille suotuisampana.
Lisäksi aiempaa leudommat talvet ja aikaistunut kevään tulo mahdollistavat pidemmän kasvukauden, mikä luo edellytyksiä puutiaisten selviytymiseen aiempaa pohjoisempana.
– Juuri puutiaisten pohjoinen levinneisyys kiinnostaa meitä erityisesti. Puutiaishavaintoja on tullut aina Rovaniemeltä saakka, ja myös Oulun seudulla on selkeä keskittymä, Penttinen toteaa.
Myös Vaasan ja Kokkolan alueilta on saatu runsaasti havaintoja. Varsin yhtenäinen puutiaisesiintymien jono myötäileekin Pohjanlahden rantaviivaa Vaasasta aina Kemiin saakka. Eniten havaintoja on kuitenkin tullut Helsingin seudulta ja Lounais-Suomesta.
Valppautta metsissä liikkuessa
Puutiaiskysely hyödyttää paitsi tutkijoita myös tavallisia kansalaisia. Kyselyssä pyydetään tarkkoja havaintopaikkatietoja, ja niiden perusteella luodaan kattavampi kuva puutiaisten elinympäristöistä Suomessa. Yhtenä tavoitteena onkin saada luonnossa liikkujat havainnoimaan puutiaisia tarkemmin.
– Kun tietää liikkuvansa ympäristössä, jossa esiintyy paljon puutiaisia ja huomaa ne ajoissa, voidaan välttyä sairauksilta ja tartunnoilta, Penttinen muistuttaa.
Puutiaiset levittävät verta imiessään kahta vakavaa tautia, puutiaisaivokuumetta eli Kumlingen tautia sekä borrelioosia eli Lymen tautia. Puutiaisaivokuumetta vastaan voi suojautua rokotteella.
– Lisäksi tutkijat ovat havainneet, että Suomeen on yleisen puutiaisen lisäksi levinnyt idästä taigan puutiainen. Se kantaa vielä haitallisempaa puutiaisaivokuumeen aiheuttajavirusta, sen niin sanottua siperialaista muotoa. Tämä ei tosin ole käynyt ilmi kyselyvastauksissa, koska näitä kahta puutiaislajia ei ole helppo erottaa toisistaan, Penttinen huomauttaa.
Vaikka kyselyyn on tullut jo runsaasti vastauksia, Penttinen kannustaa edelleen aktiiviseen havainnointiin.
– Kesällä on hyvin aikaa tehdä havaintoja. Kaikki saamamme tieto on arvokasta.
Kysely on avoinna vuoden 2014 loppuun saakka.
Teksti: Maria Ojanen
Kuva: Ritva Penttinen
Julkaistu 19.6.2014