Professori patisti HCC-seminaarissa uuden luojia kantamaan vastuuta seurauksista
30.07.2014
Professori Don Gotternbarn innosti tietojärjestelmien kanssa työskenteleviä miettimään jokaisen uudistuksen äärellä, miten tämä muuttaa maailmaa. Turun yliopistossa järjestetyssä kansainvälisessä Human Choice and Computers konferenssissa puhunut Gotternbarn muistutti, että tarve ja taito luoda uusia keksintöjä ei yksin riitä. – Etiikka kattaa myös vaikutukset, professori muistutti. Hänen mukaansa tietojärjestelmäalan ammattilaisten on luovuttava ajatuksesta, että joko teen mitä tilataan tai joudun jättämään työni. – Aina voi kysyä: oletteko ajatelleet, mihin se johtaa. Tai: entä jos tekisimmekin näin.
International Federation for Information Processingin (IFIP) 11. konferenssi järjestettiin ensi kertaa Suomessa. Turun yliopisto valikoitua isännäksi, sillä tietojärjestelmätieteen tutkijatohtori Kai Kimppa on yksi IFIPI:n kansallisista edustajista.
– Tavoitteenamme on vaihtaa tietoa ICT ja yhteiskunta -teeman puitteissa. Mukana on monen maan IFIPin kansallinen edustaja, ja he vievät tietoa eteenpäin omassa maassaan. Akateemikkoina me toki pyrimme edistämään myös tieteenalaa, Kimppa totesi.
Tapahtuman ensimmäinen pääpuhuja, Software Engineering Ethics Research Instituten professori Don Gotternbarn on puhunut eettisyydestä 1970-luvulta saakka, mutta totesi yritysten ja kehittäjien yhä unohtavan eettisen pohdinnan.
– Me ajattelemme helposti, että pahoja ovat hakkerit, jotka murtautuvat pankkeihin tai keräävät laittomasti tietoja, ne ilkeät ihmiset. Emme siis me, vanhempammehan ovat kasvattaneet meistä hyviä. Kun tulee ongelmia, sanomme: ”asioita tapahtuu”, Gotternbarn totesi.
Professori kuitenkin muistutti, että suuri osa ongelmista tapahtuu meidän hyvien tekojen seurauksena. vahinkoina, kun ei ole mietitty seurauksia. Esimerkkinä hän kertoi sädehoitolaitteesta, jossa hoito käynnistettiin näppäimistöllä painamalla kirjainta x, valittu voimakkuus peruutettiin näppäimellä c.
– Katsokaa, miten nuo kirjaimet sijaitsevat näppäimistöllä. ”Virheitä tapahtuu”, Gotternbarn totesi.
Innostus ajaa vastuunkannon yli
Asioiden ajatteleminen käyttäjän kannalta korjaa osan ongelmakohdista, mutta osa vihreistä johtuu siitä, että kehittäjät sokaistuvat tiedoistaan, taidoistaan ja halustaan kehittää jotain uutta. Esimerkkinä Gotternbarn esitteli Googlen kehittämän piilolinssin, joka kykenee mittaamaan kyynelnesteestä insuliinitason.
– Jos sokeripitoisuus laskee liian alas, piilolinssi varoittaa ja diabeetikko osaa reagoida. Mahtava keksintö, vai mitä? Vai onko? Mitä tapahtuu niille, joilla ei ole varaa ostaa näitä piilolinssejä? Kun varakkaat siirtyvät piilolinssien käyttöön, muiden mittaustapojen kysyntä laskee, niistä saatava tuotto pienenee ja yksikkökohtaiset hinnat nousevat. Silloin köyhät ihmiset joutuvat maksamaan enemmän mittausmenetelmästään, Gotternbarn totesi ja jatkoi leikittelemällä ajatuksella, että joku olisi nostanut kätensä ja kysymys, olisiko jokin toinen mahdollisuus.
– Jos sokerin voi mitata kyynelnesteestä, voisiko sen mitata hiestä? Kävisikö laastari? Olisiko se halvempi? En ole lääketieteilijä, mutta kysyä voi, Gotternbarn totesi.
Hän korostikin ”meidän” eettistä vastuuta. Asioita ei pidä ryhtyä suin päin muuttamaan vain siksi, että joku pyytää ja teknisesti se kykenee tekemään. On mietittävä, miten se muuttaa yhteiskuntaa.
– Ajatellaan vaikkapa tablettien annostuskonetta. Sairaalassa lääke annetaan ja katsotaan, että ihminen ottaa sen. Annostuskoneeseen voidaan ladata kerralla 30 päivän lääkkeet ja ihmiselle sanotaan, että hänen pitää painaa nappia kerran päivässä ja ottaa lääke. Mitä tapahtuu koneen kanssa? Ihminen painaa nappia, ja miettii hetken päästä, painoinko jo? Taidan painaa uudelleen. Tai mistä me tiedämme, ottaako ihminen nappia painamisen jälkeen? Voimme siirtyä joka päivä tapahtuvasta seurannasta vain kerran kuukaudessa tapahtuvaan seurantaan, mutta mitä se saa aikaan. Meillä on vastuu seurauksista, Gotternbarn sanoi.
Erja Hyytiäinen