Professori Mia Korpiolalle Den norske historiske foreningin artikkelipalkinto
Oikeushistorian professori Mia Korpiola on saanut Den norske historiske foreningin artikkelipalkinnon yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa. Artikkelipalkinto jaettiin Norjan historioitsijapäivillä syyskuussa.
Turun yliopiston oikeushistorian professori Mia Korpiolan, Miriam Tveitin (Nord universitet, Bodö), Else Mundalin (Bergenin yliopisto) ja Helle Vogtin (Kööpenhaminan yliopisto) yhteisartikkeli sukupuolittuneesta rikosvastuusta ja rangaistuksista vanhemmissa pohjoismaisissa maakuntalaeissa on palkittu Norjan historioitsijapäivillä, jotka pidettiin Sogndalissa 8.–10.9.2023. Artikkeli palkittiin Historisk tidskriftin innovatiivisimpana artikkelina 2022.
Artikkeli liittyy Korpiolan oleskeluun Oslon tutkimusinstituutti CAS:issa (The Centre for Advanced Study), jossa työskentelee vuosittain kolme tutkimusryhmää tutkimusprojektinsa parissa. Tutkimusryhmän hanke käsitteli norjalaista Maunu Lainparantajan maanlakia (1274) ja tiettyjä vähäosaisten ryhmiä siinä.
Tutkijat analysoivat pohjoismaista keskiaikaista lainsäädäntöä vuosina 1100–1300 ja erilaisia, ristiriitaisiakin normeja Pohjoismaissa, joissa islantilainen ja norjalainen laki-ideologia näyttäytyi hieman erilaisena kuin ruotsalainen ja osin tanskalainenkin. Artikkelissa tutkittiin myös, kuinka keskiajan kirkko-oikeus sekä saksalainen kaupunkioikeus vaikuttivat pohjoismaisten lakeihin sukupuolittuneisiin rikosvastuuseen ja rangaistuksiin.
– Artikkeliamme pidettiin innovatiivisena. Se on mitä suurimmassa määrin perustutkimusta, joka perustuu iät ja ajat tunnettuihin keskiaikaisiin lakeihin, mutta palkintoraati kiitteli erityisesti vertailevaa näkökulmaa. Vankasti empiirisessä artikkelissa käytimme paljon tilaa lainsäädännön trendien analyysiin koskien sukupuolirooleja ja naisten henkilökohtaista rikosvastuuta, eikä esimerkiksi aviomiehen tai miespuolisen sukulaisen hänen sijaansa, kuvailee Korpiola.
Lisäksi tutkijat analysoivat kehityksen ajallisia muutoksia. Palkintoraati kiitteli artikkelia selkeydestä sekä yleistajuisesta kirjoitustyyliä.
– On ilahduttavaa, että vankkaan perustutkimukseen pohjaavaa vertailevaa tutkimusotettamme arvostettiin. On selvää, ettei kukaan meistä olisi voinut yksin kirjoittaa niin monipuolista ja syväluotaavaa artikkelia yksin. Yhteistyö oli voimaa, ja kokonaisuus muodostui paremmaksi kuin osiensa summa.
Tutkijayhteistyö jatkuu, sillä Korpiolan ja kollegoiden tarkoitus on kirjoittaa samasta aiheesta hieman pidempi kirjanen.