Professori Kaisa Kotakorpi: Verojärjestelmää syytä tehostaa

​Tuoreessa raportissa neuvosto suosittaa julkisen talouden lisäsopeutusta vasta vuosina 2017‒2018. Professoriryhmä toteaa, että finanssipolitiikan lisäkiristäminen tätä aiemmin hidastaisi talouden elpymistä ja johtaisi työttömyyden kasvuun.

‒ Perinteinen lääke nykyisessä taloustilanteessa olisi elvyttävä finanssipolitiikka, mutta esimerkiksi finanssipolitiikan sääntöjen vuoksi siihen ei ole nyt varaa. Lisäkiristykset on pyrittävä ajoittamaan niin, etteivät ne kärjistä suhdannetilannetta. Päätöksentekoa uusista sopeutustoimista ei kuitenkaan pidä lykätä, vaan päätökset pitää tehdä heti uuden hallituskauden alussa, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi. 

Erilaisia verotukia liikaa

Raportin mukaan julkinen talous on kärsinyt talouskasvun hiipumisesta johtuvasta verotulojen aikaisempaa hitaammasta kasvuvauhdista. Verotus on Kotakorven omassa tutkimuksessa keskeinen teema.

‒ Arvioimme raportissa, että verotuksessa on edelleen tehostamisen ja yksinkertaistamisen varaa.

Kotakorpi nostaa esimerkiksi vähennykset, joita verorakenteessa on nykyisellään paljon. Professorin mukaan vähennysten karsiminen lisäisi verotuloja ja selkeyttäisi järjestelmää.  Kotakorpi tarkastelisi kriittisesti myös alennettuja arvonlisäverokantoja. Esimerkiksi elintarvikkeiden arvonlisävero on 14 prosenttia, kun yleinen arvonlisäveroprosentti on 24.

‒ Tutkimuksen perusteella ei ole yleistä käytännön syytä kohdella eri hyödykkeitä verotuksessa eri tavoin. Erilaiset verotuet ovat poikkeuksia normaaliin lainsäädäntöön. Yleissääntö on, että tasainen, yhtenäinen arvonlisävero on hyvä ratkaisu. Tämä on myös neuvoston näkemys.

Perintövero on syytä säilyttää

Paljon keskustelua herättäneen perintöveron neuvosto suosittelee säilyttämään. Raportissa todetaan, että perintöverolla on talouden toiminnalle vähemmän haittaa kuin monista muista veroista ja sen avulla voidaan kerätä verotuloja tehokkaasti.

‒ Perintöverosta luopumisesta on puhuttu erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Perintöverotilanteista kuitenkin vain muutama prosentti koskee perheyrityksiä. Vaikka niiden rahallinen arvo onkin tätä huomattavasti suurempi, on sukupolvenvaihdoksiin liittyvien argumenttien perusteella hankala tehdä johtopäätöksiä perintöverojärjestelmästä kokonaisuudessaan. Jo nykyisellään sukupolvenvaihdoksissa verotaakka on 40 prosenttia pienempi kuin muissa perimistilanteissa, joten selkeitä huojennuksia on jo olemassa.

Arviointineuvoston ensimmäisessä raportissa arvioidaan vaalikauden finanssipolitiikan onnistumista, finanssipolitiikan sääntöjen toimivuutta, veropolitiikan linjaa, eläkeuudistuksen vaikutuksia, uutta kuntatalouden ohjausjärjestelmää sekä talouspolitiikan valmistelua. Jatkossa neuvosto valitsee vuosittaiseen raporttiinsa erityisteemoja, joihin se pyrkii tarjoamaan peruskatsauksen.

Neuvoston tarkoitus on tarjota tutkimukseen perustuvaa näkemystä talouspoliittiseen keskusteluun.

‒ Taloustieteilijöiden parissa on keskusteltu siitä, että tutkimukseen perustuvaa näkemystä ei ole hyödynnetty niin paljon kuin olisi ollut mahdollista, Kotakorpi sanoo.

Kaisa Kotakorpi on taloustieteen professori Turun yliopistossa. Hänen tutkimusalaansa ovat julkisen talouden kysymykset, erityisesti verotus. Kotakorpi johtaa monivuotista Suomen Akatemian rahoittamaa harmaan talouden mekanismien tutkimushanketta.

Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Hans Westbeek