Professori Kaisa Häkkiselle tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto
Professori emerita Kaisa Häkkinen on innostava ja asiantunteva kielen ja humanistisen ymmärryksen edistäjä. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta palkitsi Häkkisen elämäntyöpalkinnolla keskiviikkona 26.9.2018 vuosikymmenien merkittävästä ja ahkerasta tiedonjulkistamisesta kielihistorian elävöittäjänä.
Kaisa Häkkinen kotitilallaan Paimiossa elokuussa 2018.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2018 on jaettu. Professori emerita Kaisa Häkkiselle myönnettiin arvostettu tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto.
Häkkinen on suomen kielen ja sukukielten tutkija, jonka erikoisalaa on kielihistoria. Hän on tutkinut sekä kielen esihistoriallisia varhaisvaiheita että kirjoitetun ajan historiaa Agricolasta 1800-luvulle saakka. Häkkinen työskenteli vuoteen 2015 Turun yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineen professorina ja toimi kaksi kautta humanistisen tiedekunnan dekaanina.
Häkkinen on tunnettu tieteen popularisoija. Hän on kirjoittanut vuosikymmenet sananselityspalstaa Tiede-lehdessä ja pitänyt lukemattomia yleisöluentoja. Opettamiseen Häkkinen on aina suhtautunut vakavasti.
– Siinä on yleensä aika rajallinen aika. Oli mikä kurssi tai tunti tahansa, niin täytyy suunnitella, valikoida ja järjestää tieto, jotta ei mihinkään turhaan pähkäilyyn ja epäolennaisiin asioihin mene liikaa aikaa, Häkkinen sanoo.
Sanojen juurilla
Häkkinen on ansioitunut sanaston tutkijana. Hän on laatinut suurelle yleisölle tarkoitetun Nykysuomen etymologisen sanakirjan, josta on helppo tarkistaa, millaisia polkuja tämän päivän sanasto on kulkenut.
Häkkisen ansiosta tiedämme, että ”keltanokka” on yhteistä eurooppalaista perua ja että sanonnassa ”katin kontit” sana ”kontti” tarkoittaa kissan jalkoja.
Lisäksi Häkkinen on tehnyt yhteistyötä biologien kanssa kuvaamalla suomen kielen lintujen ja kasvien nimitysten kehitystä. Kirjoittamistaan kirjoista Häkkiselle rakkain onkin vuonna 2004 ilmestynyt Linnun nimi.
– Halusin siinä oikeastaan nähdä, miten sanasto muuttuu. Otin tietyn aihepiirin sanaston kokonaisuutena ja katsoin, miten se on vuosisatojen ja vähän vuosituhansienkin aikana kehittynyt. Siinä oli ensin ihan kielitieteellinen näkökulma, mutta kun pääsin pitämään siitä esitelmän lintutieteellisessä seminaarissa, halusin jatkaa, Häkkinen muistelee.
Suomen kieltä tulee vaalia
Tulevaisuuden kasvavaksi tutkimustrendiksi Häkkinen uumoilee kielten keskinäistä vertailua, joka lisääntyy käännösohjelmienkin kehityksen kautta. Täytyy ymmärtää, millaisia kielet ovat, jotta niitä pystyy yhdistämään.
Kielihistorian tutkimuksen myötä hän haluaa myös muistuttaa suomalaisille, miten pidämme oman kielemme hyvää asemaa oletusarvoisena.
– Kun olen suomen kielen ihminen, niin totta kai painotan suomen kielen merkitystä. Yleensä ihminen ei tajua sitä hyvää, joka hänellä on, kun mikään ei uhkaa. Suomen kielen historiaa seuranneena olen nähnyt, miten paljon kielen puolesta on taisteltu.
Teksti: Mikko Suominen & Heikki Kettunen
Kuvat: Mikko Suominen