Poliittiseen vaikuttamiseen kaivataan uusia mahdollisuuksia

​–Demokratian edellytyksiä ja mahdollisuuksia on hyvä pohtia. Demokratia ei ole itsestäänselvyys, erityisasiantuntija Markku Wilenius tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta toteaa. Euroopan unioni on muuttanut perinteisen tavan päätöksenteossa. Kompleksisuus yhteiskunnassa on kasvanut. Edustuksellinen demokratia kuulostaa vajavaiselta ratkaisulta tulevaisuudessa. Ihmisten tulisi päästä vaikuttamaan enemmän paikallisesti. – Tällä hetkellä päätöksenteko on irrallaan ihmisistä, joita päätökset koskevat. Päätöksenteon ei tulisi olla viranomais- ja poliitikkovetoista, Wilenius sanoo. Demokraattisten innovaatioiden odotetaan täydentävän edustuksellista demokratiaa. Esimerkkejä demokraattisista innovaatioista ovat kansalaisaloite, kansanäänestys, osallistuva budjetointi, joukkoistaminen ja deliberatiiviset kansalaisfoorumit. Osallistuvassa budjetoinnissa kansalaiset vaikuttavat budjetin laadintaan ja sen monitorointiin. Joukkoistamisessa kansalaiset osallistuvat lainsaaädäntöä koskevien ideoiden kehittämiseen sekä arviointiin. Deliberatiivisilla kansalaisfoorumeilla tehdään valistunut ja puntaroitu kansalaismielipide monimutkaisista ja kiistanalaisista poliittisista kysymyksistä. – Demokraattisten innovaatioiden käyttö voi olla satunnaista ja niiden rooli päätöksenteossa epäselvä. Meillä on tarve ylläpitää puolueita ja valtasuhteita. Innovaatioiden käyttö edellyttäisi avoimuutta ja valmiutta puuttua valtasuhteisiin, professori Maija Setälä politiikan tutkimuksen laitokselta kertoo. Politiikan tulevaisuus kirjana Seminaarissa julkaistiin e-kirja ”Poliittinen vaikuttaminen tulevaisuudessa”. Artikkelikokoelmassa pohditaan poliittisen vaikuttamisen tilaa ja tulevaisuutta useista eri näkökulmista. Se jatkaa samaa poliittisen osallistumisen pohdintaa kuin vuonna 2009 ilmestynyt ”Puolueiden tulevaisuus” -teos (Oikeusministeriö), mutta laajemmasta näkökulmasta. Kirjan ensimmäisessä osassa sukelletaan maailman megatrendeihin ja pohditaan aikakäsityksiä, talouden ja politiikan syklejä, globaalikeynesiläisyyttä ja vastahegemoniaa. Toisessa osassa tarkasteltavina ovat Occupy Wall Street -liike performatiivisena politiikkana, tietoverkot poliittisen osallistumisen välineinä, julkiseen harkintaan perustuvan demokratiakäsityksen mahdollisuudet ja haasteet, lähidemokratian kehittämismahdollisuudet ja EU:n demokratiakehitys skeenarioineen. Kirjan on toimittanut dosentti Rauli Mickelsson Turun yliopistosta. Kirjan kirjoittajina on yhdeksän politiikan tutkijaa sekä yksi sosiologi Tampereelta, Helsingistä, Jyväskylästä ja Turusta.

Pia-Sofia Yrjölä