Pirstoutunut elinympäristö suosinut pitkään lentäviä perhosia

11.08.2014
Uutinen

Elintilojen pirstoutuminen on suosinut pitkälle lentäviä täpläverkkoperhosia. Ahvenanmaan täpläverkkoperhoskantoja tutkineen akatemiaprofessori Ilkka Hanskin mukaan elintilan muutos näkyy jo perhosten evoluutiossa. Hanski puhui Turun yliopistossa menossa olevassa kansainvälisessä päiväperhosten biologiaa käsittelevässä konferenssissa.

​Turun yliopistossa meneillään oleva 7th International Conference of the Biology of Butterflies -konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa.

Nelipäiväisen tieteellisen tapaamisen aikana pidetään lähes sata puheenvuoroa, joissa lähestytään päiväperhosten tutkimusta eri näkökulmista perhosten monimuotoisuudesta luonnonsuojeluun ja genomiikkaan.

– Itse odotan erityisesti keskiviikkona kuultavaa Paul Brakefieldin luentoa siitä, miten viimeisen 20 vuoden ajan päiväperhoset ovat tuoneet sellaista luonnontieteellistä tietoa, jota on voitu käyttää muidenkin ryhmien ymmärtämiseen. Brakefield kertoo, miksi päiväperhoset ovat niin hyvä mallisysteemi, Turun yliopiston genetiikan professori Niklas Wahlberg sanoo.

Neljän vuoden välein järjestettävä konferenssi antaa päiväperhosten tutkijoille mahdollisuuden yhdellä kerralla saada kokonaiskuva uusimmista päiväperhostutkimuksista.

Elintilan pirstoutuminen ohjaa evoluutiota

Tapahtuman ensimmäisen puheenvuoron pitänyt Hanski esitteli täpläverkkoperhostutkimusta, joka yhdistää sekä pitkän että lyhyen aikavälin tutkimuksen.

Kaikki sai alkunsa 1991, jolloin Ilkka Hanski (kuvassa) kahden kollegansa kanssa kartoitti yhden tietyn kohteen täpläverkkoperhoskannan. Tutkimusidea kasvoi,  ja vuodesta 1993 lähtien tutkimus ja observointi on kattanut koko Ahvenanmaan.
 
Vuosien myötä on syntynyt useita osatutkimuksia, tuoreimpana lähipäivinä julkaistava täpläverkkoperhosen perimä.
 
– Kyseessä on ensimmäinen eläimen tai kasvin perimä, joka on selvitetty kokonaan Suomessa, Hanski kertoi.
 
Vuosien työ on paljastanut myös evolutionaarisia tuloksia. Tutkijajoukko havaitsi, että mitä pirstoutuneempia perhosten hyödyntämät niityt ovat, sitä pidempiä matkoja perhoset lentävät.
 
Vertailukohtaa löydettiin myös Öölannista ja Saarenmaalta, jossa satojen hehtaarien niityillä elävät täpläverkkoperhoset lentävät huomattavasti vähemmän kuin Ahvenanmaan ja Länsi-Ruotsin saariston pirstaleisille niityillä elävät yksilöt.
 
– Tämä liittyy elinympäristön pirstoutumiseen ja sen vaikutukseen lentokykyyn. Perhosissa on nähtävissä evolutionaarisia muutoksia. Pirstaleisilla alueilla evoluutio suosii perhosia, jotka voivat lentää pitkiä matkoja, Hanski totesi.

 

Erja Hyytiäinen

Luotu 11.08.2014 | Muokattu 23.07.2021
Asiasanat
viestintä