Pikkukaloilla havaittiin Napoleon-kompleksi
Kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin aavikkotokkojen käyttäytymistä pesänpuolustustilanteessa. Tutkimuksessa tuli ilmi, että kalan pieni koko lisää sen aggressiivista käyttäytymistä.
- Aavikkotokot ovat monella tapaa mielenkiintoinen laji. Ne elävät nimensä mukaisesti aavikoilla hyvinkin karuissa paikoissa ja sopeutuvat monenlaisiin oloihin, kertoo kansainväliseen tutkimusryhmään kuuluva Turun yliopiston ekologian osaston tutkijatohtori Topi K. Lehtonen.
Turun yliopiston, ruotsalaisen Linnén yliopiston ja australialaisen Monashin yliopiston yhteistyöhanke selvitti aavikkotokkojen aggressiokäyttäytymistä pesän vartioinnin yhteydessä. Hanketta johti Linnén yliopiston evoluutioekologian lehtori P. Andreas Svensson.
Koiraspuoliset aavikkotokot hoitavat munia ja vartioivat joenpohjan koloihin tehtyjä pesiä. Tutkimuksessa selvisi, että erityisesti pienet yksilöt yrittävät häätää pesää lähestyvän tunkeutujan ennen kuin kohtaaminen äityy taisteluksi.
- Jos taisteluun asti päädytään, isompi yksilö todennäköisesti voittaa. Välittömällä hyökkäyksellä pieni yksilö viestii korkeasta reviirin puolustamisen motivaatiostaan ja siitä, että tunkeutujan kannattaa paeta heti, Lehtonen sanoo.
Aggressiivista käyttäytymistä on myös muilla lajeilla
Napoleon-kompleksi ei rajautune pelkästään pikkukaloihin, vaan voidaan mahdollisesti yleistää myös muihin eläimiin, kuten lintuihin.
- Usein näkee, että pikkulinnut karkottavat pois isoja lintuja, kuten variksia. Tämän tyyppistä käyttäytymistä on havaittu myös muissa eläinlajeissa. Saattaa olla, että samantyyppinen käytös pätisi myös ihmisiin ja yksilön pientä kokoa kompensoitaisiin aggressiolla tai kovalla äänellä.
Koiraiden valinnoilla on merkitystä
Tutkimukset osoittivat aavikkotokkojen käyttäytymisessä erityislaatuisia piirteitä.
- Aavikkotokkojen lisääntymiskäyttäytyminen on mielenkiintoinen. Tutkimustulos on merkittävä, koska se osoittaa koiraiden valinnoilla olevan merkitystä. Ne valitsevat puolison, pesäpaikan ja puolustavat mätimunia.
Aavikkotokkoja on tutkittu myös aiemmin. Aiemmissa kansainvälisissä tutkimusprojekteissa on selvitetty niiden pariutumiskäyttäytymistä kosimistilanteissa. Lehtonen on ollut mukana myös näissä tutkimuksissa.
Myös Turun yliopiston ekologian osastolla tutkitaan tokkokaloja.
- Tutkimme kotimaisia hietatokkoja. Jos näitä samoja asioita tutkittaisiin käyttäen hietatokkoja mallieläiminä, mahdollisesti saataisiin hyvin samankaltaisia tuloksia kuin aavikkotokkotutkimuksissa, Lehtonen tuumaa.
Tutkimusryhmän tulokset esiteltiin International Behavioural Ecology Congressissa Ruotsissa elokuussa 2012. Ne on myös julkaistu tiedejulkaisu PLoS Onessa.
Teksti: Susanna Eronen
Kuvat: P. Andreas Svensson, Susanna Eronen