Pietarin valtionyliopiston professori ruoti avoimesti Venäjän taloutta

​Pietarin valtionyliopiston taloustieteen professori Sergei Sutyrin puhui tiistaina 25.11. Pan-Eurooppa Instituutin järjestämällä luennolla Pietarin ja sitä ympäröivän Leningradin alueen taloudellisesta kehityksestä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen sekä yleisemmin Venäjän nykyisestä taloudellisesta tilanteesta.

Sutyrin avasi luennolla Venäjän taloudellisia onnistumisia ja vastoinkäymisiä yli kahden vuosikymmenen ajalta. Yhdeksi epäonnistumiseksi Sutyrin laski Venäjän tämänhetkiset markkinaolosuhteet.

– Venäjän markkinat ovat pitkälti näennäismarkkinat. Vaikka kutsumme talouttamme markkinataloudeksi, Venäjän markkinoilla on erinäisiä osatekijöitä, jotka vääristävät resurssien kohdentamista. Olemme saaneet hävitettyä osan näistä tekijöistä, mutta emme kaikkia. Ilmeisin esimerkki on tietysti korruptio, joka on yhä suuri ongelma Venäjällä.

Venäjän talous yhä riippuvaisempi öljystä

Venäjän talouden toisena merkittävänä heikkoutena Sutyrin piti taloudellisen kasvun laatua.

– Suurin osa asiantuntijoista sekä Venäjällä että muualla maailmassa on sitä mieltä, että Venäjän talouden kasvun on mahdollistanut öljyn hinnan nousu. Venäjän kansantalous on hyvin riippuvainen öljystä ja kaasusta.

Sutyrinin toteamus ei ole uusi, mutta se on alati ajankohtainen. Maanantaina 24.11. Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanov arvioi Reutersin järjestämässä investointihuippukokouksessa Venäjän kansantalouden menettävän kuluvana vuonna 90–100 miljardia dollaria öljyn hinnan laskettua 30 prosenttia.

Öljy ja kaasu kattavat noin kaksi kolmasosaa Venäjän kokonaisviennistä. Venäjän keskuspankki ennustaa maan talouden kasvun pysähtyvän ensi vuonna.

Pakotteet kiristävät Venäjän tilannetta entisestään

Sutyrin käsitteli luennollaan myös Venäjälle asetettujen pakotteiden kansantaloudellista merkitystä.

– Vaikka Venäjän talous on suhteellisen suuri ja teoriassa kykeneväinen omavaraisuuteen, talouspakotteet ovat tietysti vaikuttaneet siihen heikentävästi.

Valtiovarainministeri Siluanov arvioi maanantaina pakotteiden maksavan Venäjälle noin 40 miljardia dollaria vuodessa. Reutersin mukaan arvio saattaa kuitenkin olla turhan alhainen. Ulkomaisten investointien ja lainojen vähenemisen pitkäaikaisvaikutusta on hankala arvioida. Sutyrin mainitsi luennollaan erityisen huolenaiheen:

– Johtavat länsimaiset pankit ovat rajoittaneet lainojaan venäläisille yrityksille. Vuoden 2014 kahdella ensimmäisellä kvartaalilla ulkomaisten lainojen määrä on lähes puolittunut.

Siitä huolimatta, että Venäjän talousnäkymät ovat tällä hetkellä epävarmat, Sutyrin päätti luentonsa toiveikkaaseen sanomaan:

– Viimeaikaiset tapahtumat ovat synnyttäneet taloudellisen pessimismin aallon. Itse uskon, että olemalla tarpeeksi yritteliäitä venäläiset voivat turvata kelvollisen elintason tulevillekin sukupolville.

Heikki Kettunen