Peukuttamispolitiikka vetoaa diginatiivien sukupolveen
Ensi kevään eduskuntavaaleissa ääntään voi käyttää neljännesmiljoona uutta äänestäjää, jotka eivät muista aikaa ennen internetiä. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan diginatiivit ovat äänestäjinä liikkuvaisia.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien tulos oli yllätys kaikille, sillä puolueiden väliset voimasuhteet menivät uusiksi perussuomalaisten jytkyn myötä. Jokisipilä ennustaa, että jotain vastaavaa saatetaan kokea myös kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Yllätysmomenttia vaaleihin tuovat ensi kertaa ääniuurnille kipuavat diginatiivit.
– Perussuomalaisten jytkyyn vaikutti merkittävästi verkkokampanjointi blogeissa ja keskustelufoorumeilla. Tulevissa vaaleissa monet muutkin puolueet tulevat todennäköisesti kasvattamaan verkkokampanjointiaan, sillä se vetoaa uuteen äänestäjien sukupolveen, Jokisipilä sanoo.
Sosiaalisessa mediassa suvereenisti liikkuvat nuoret suosivat Jokisipilän mukaan peukuttamispolitiikkaa, eli heidän on helppo innostua erilaisista verkkokampanjoista. Kiinnostus ei kuitenkaan ole välttämättä pysyvää, vaan pian saatetaan innostua taas uudesta kampanjasta.
– Puoluerajojen ylittäminen on helpompaa nuorille äänestäjille. Liikkumista tapahtuu selvästi enemmän nuorten keskuudessa, Jokisipilä kertoo.
Äänestäjien liikkuvuus kaventaa puolueiden eroja
Suomalaiset ovat perinteisesti olleen puolueuskollista kansaa, mutta viime vuosina poliittinen liikkuvuus on lisääntynyt. Jokisipilä uskoo, että ensi kevään vaaleissa tullaan näkemään merkittäviä kannatusten siirtymiä puolueelta toiselle. Poliittinen liikkuvuus saattaa kuitenkin lisätä puolueiden samankaltaisuutta.
– Äänestäjien liikkuvuus lisää puolueiden halua pelata varman päälle. Ne välttävät liian ideologisia kannanottoja pystyäkseen houkuttelemaan kannattajia mahdollisimman laajalti. Tällöin viestistä tulee helposti niin ympäripyöreä, että äänestäjien on vaikeaa hahmottaa puolueiden aitoja eroja.
Jokisipilä ennustaa, että kevään vaaleissa monet ehdokkaat pyrkivät toistamaan Alexander Stubbin menestystarinan sosiaalisessa mediassa. Stubb on ollut valtavan suosittu nuorten keskuudessa, mihin on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut ajankohtaisten asioiden reaaliaikainen kommentointi twitterissä.
– Twitterin huomioarvo Stubbille on ollut valtava ja hän on antanut esimakua kanavan poliittisesta potentiaalista. Toisaalta twitter saattaa köyhdyttää poliittista keskustelua, kun isoista asioista keskustellaan 140 merkin puheenvuoroilla, Jokisipilä toteaa.
SDP:n kannatuksen putoaminen on poliittisesti iso muutos
Oppositiopuolueet lähtevät vaaleihin kiitollisessa asemassa, sillä nykyiseltä hallitukselta jää useita isoja kysymyksiä ratkaisematta, kuten talouden kestävyysvajeen ja työllisyystilanteen kohentaminen. Mielipidekyselyt ennustavat nousua keskustalle, joka ei ole leimautunut hallituksen politiikkaan.
– Haastavin tilanne on SDP:llä, joka on yrittänyt kaikkensa puoluejohtajan vaihtoa myöten, mutta kannatus ei näytä nousevan. SDP:n tragedia on, että he ovat saaneet pitkälti toteutettua ohjelmansa, joten puolueen tulisi löytää uusi agenda. Jos puolueen kannatus jää pidemmäksi aikaa näihin lukuihin, kyseessä on iso poliittinen muutos, Jokisipilä sanoo.
Vaikka Jyrki Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat saaneet osakseen kritiikkiä, sillä ei ole ollut vaikutusta kokoomuksen kannatukseen. Jokisipilän mukaan olisi ollut loogista, että kokoomuksen kannatus olisi pudonnut jo tavallisen poliittisen heiluriliikkeen ansiosta. Hän uskookin, että puolueessa lähdetään ensi keväänä tavoittelemaan torjuntavoittoa.
– Kokoomus on ollut pätevin poliittisessa markkinointiviestinnässä, mutta tilanne saattaa muuttua Taru Tujusen jäädessä pois. Silti kokoomuksellakin on vielä paljon hyödyntämätöntä verkkokampanjointipotentiaalia. Tulevassa kampanjassa tullaan taatusti näkemään uusia avauksia tässä suhteessa.
Teksti: Jenni Valta
Kuva: Hanna Oksanen