Petolintujen pesäpaikkojen vapaaehtoinen suojelu toimii
Petolintuja pystytään suojelemaan tehokkaasti ottamalla metsänomistajat mukaan suojelutyöhön.
Hiirihaukka.
Petolinnut pesivät tukevissa puissa, jotka sijaitsevat useimmiten hakkuuikäisissä metsissä. Päätehakkuun yhteydessä kaatuu paljon pesäpuita, jotka eivät ole tiedossa hakkuuta tehdessä. Suomalaistutkimuksen mukaan tähän ongelmaan löytyy yksinkertainen ja edullinen ratkaisu: ilmoitetaan pesäpaikka metsänomistajalle ja pyydetään häntä huomioimaan pesä hakkuusuunnitelmassa.
Pohjois-Karjalan Metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeeseen otettiin metsänomistajat mukaan. Metsäneuvoja Hannu Lehtoranta kertoo omistajien ottaneen vapaaehtoisen suojelun myönteisesti vastaan.
– Metsänomistajat ovat pääasiassa ylpeitä omalla maallaan sijaitsevasta petolinnun pesästä ja haluavat huomioida sen hakkuusuunnitelmassa, Lehtoranta sanoo.
Lähes kaikki metsänomistajat ovat valmiita säästämään pesäpuun
Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat tutkivat hankkeen onnistumista kana-, hiiri- ja mehiläishaukan kannalta.
Kansainvälisessä tiedejulkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan lähes kaikki metsänomistajat olivat valmiita säästämään vähintään pesäpuun ja sille suojapuita tai suunnittelemaan hakkuun niin, että pesälle jää suojavyöhykettä hakkuuaukkoon nähden.
Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen keräämän maastoaineiston mukaan linnut jatkoivat pesimistä myös hakkuun jälkeisinä vuosina. Todennäköisyys pesinnän jatkumiseen kuitenkin kasvoi suojavyöhykkeen koon kasvaessa, joten pelkän pesäpuun lisäksi myös suojavyöhyke osoittautui tärkeäksi.
"Mukavaa saada välillä positiivisia suojelu-uutisia"
Akatemiatutkija Toni Laaksonen Turun yliopistosta pitää luonnonhoitohanketta esimerkkinä siitä, miten avoimessa yhteistyössä voidaan saada aikaan hienoja tuloksia. Vapaaehtoiset lintuharrastajat ilmoittivat löytämänsä pesät metsäkeskukselle, joka otti yhteyttä maanomistajiin ja keskusteli omistajan kanssa pesäpuun ja suojavyöhykkeen säästämisestä.
Laaksosen mukaan petolintuharrastajat pyrkivät usein olemaan hiljaa löytämistään pesistä, koska pelkäävät petolintuihin kohdistuvaa vainoa. Tutkimuksen mukaan on kuitenkin parempi kertoa maanomistajalle pesän sijainti ja antaa hänen päättää suojelutoimenpiteistä. Metsäkeskus on tässä hyvä ja luonteva välikäsi.
– Tutkimuksemme on herättänyt kiinnostusta kansainvälisissä suojelualan lehdissä. On mukavaa, että suomalaisesta metsätaloudesta voidaan välillä uutisoida positiivisia suojelu-uutisia, Laaksonen sanoo.
Lisätietoja:
Teksti: Hannu Aaltonen
Kuva: delphwynd (cc)