Päivystykseen ryhdytään kouluttamaan erikoislääkäreitä
02.01.2013
Akuuttilääketieteen tehtäviin ryhdytään kouluttamaan erikoislääkäreitä. Koulutus käynnistyi vuoden alussa Turun ja Helsingin yliopistoissa. Oulu, Kuopio ja Tampere liittyvät joukkoon myöhemmin. Turun yliopisto sai ensimmäisenä Suomessa akuuttilääketieteen professuurin jo elokuussa.
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaa on tyytyväinen. Vuosien työ akuuttilääketieteen koulutusohjelman käynnistämiseksi on vihdoin saatu valmiiksi.
- Yhdysvalloissa akuuttilääketiede on ollut oma alansa jo noin 30 vuotta, Suomessa tämä on uusi asia, Rönnemaa sanoo.
Professori Maaret Castrén näkee koulutuksessa suuren kehitysaskeleen. Tähän saakka suurimmassa osassa sairaaloita sisätautien kaltaisten vanhojen spesialiteettien lääkärit ovat piipahtaneet kuukaudeksi pariksi päivystykseen ja sen jälkeen paikalle on tullut uusi lääkäri.
- Maailmalla on lukuisia julkaisuja siitä, että jos lääkärin ikioma työpaikka on päivystys, hänellä on halua kehittää nimenomaan päivystystyötä. Hoitajatkaan eivät joudu koko ajan opettelemaan vaihtuvien lääkäreiden toimintatapoja. Kun on enemmän rutiineja ja tutkimusta, potilasturvallisuus kasvaa, Castrén sanoo.
Turun yliopiston 20-prosenttista akuuttilääketieteen professuuria hoitavan Castrénin toinen työpaikka on professuuri Karoliinisessa instituutissa ja siihen linkittyvä lääkärinvirka Pohjois-Euroopan suurimmalla päivystyspoliklinikalla Södersjukhusetissa.
Rönnemaa ei peittele tyytyväisyyttään, että Turku onnistui saamaan akuuttilääketieteen professoriksi juuri Maaret Castrénin.
- Meillä on loistava professori, jolla on kokemusta Ruotsista. Maaret Castrén on mukana myös Euroopan laajuisen akuuttilääketieteen ohjelman suunnittelussa, Rönnemaa sanoo.
T-sairaala ihannemalli koulutukselle
Tyksin T-sairaalan päivystysvastaanoton tiloja viimeistään kovaa vahtia. Ylilääkäri Jarmo Lehtonen esittelee vielä pääosin tyhjiä tiloja.
Lehtonen kertoo, kuinka päivystykseen omin jaloin saapuvat tulevat sisälle 160-metrisen käytävän toisesta päästä, keskeltä löytyvät ovet ambulanssilla tuleville potilaille, joilla ei ole hengenhätää. Aivan käytävän loppupäässä ovat ovet kiireisimmille potilaille.
Päivystys on kuin luotu akuuttilääketieteen koulutusohjelmaa varten. Hoidettavana on kaiken päivystystason potilaita ja heitä riittää, noin 100 000 vuosittain.
Castrénin mukaan tähän saakka päivystyksissä ovat työskennelleet erikoisalasta välittämättä. Se on vaikuttanut työn kiinnostavuuteen.
- Vanhojen spesialiteettien aloilla on ollut tapana, että kun kouluttaudut, päivystät. Kun olet osaava ja valmistunut erikoislääkäriksi, et enää vietä aikaa päivystyksessä vaan muissa työpisteissä, Castrén kuvaa.
Monin paikoin päivystykseen on pantu nuorin ja kokemattomin vaikka akuuttilääketieteessä lääkäriltä edellytetään laajaa osaamista ja taitoja. Castrén kohtasi tilanteen jo vuosia sitten työskennellessään Helsingissä ensihoidossa.
- Ensihoidossa osaaminen on ollut pitkään hyvä. Tuntuikin erikoiselta tuoda potilas päivystykseen, jossa oli vastassa juniorilääkäreitä vaikka potilaalla oli se kaikkein vaativin hoitovaihe. Kun päivystykseen saadaan omia omistautuneita seniorilääkäreitä, joilla on halu tutkia ja kehittää alaa, potilasturvallisuus paranee, Castrén sanoo.
Rönnemaa vertaa akuuttilääkäriä kymmenottelijaan.
- Siinä missä yksilöurheilija voi keskittyä osaamaan tiettyä alaa erittäin hyvin, kymmenottelijan ja akuuttilääketieteen erikoislääkärin on osattava monta alaa hyvin, Rönnemaa kuvaa.
Opetusta potilaan vieressä
Jarmo Lehtonen avaa kaksoisovet. Leikkausvalaisimen keskellä on kamera, joka välittää kuvaa vaikkapa naapurihuoneessa oleville erikoistuville lääkäreille. Seinässä on luukku, jonka kautta voi siirtää näytteitä toiseen huoneeseen.
- Tämä on päivystyksen eristystä vaativien hätätilapotilaiden akuuttihoitohuone, myös akuuttilääketieteen koulutusohjelman kouluttajana työskentelevä Lehtonen esittelee.
Jokaisen hoitopisteen ympärillä on reilusti tilaa. Koulutussairaalassa se on tarpeen.
- Akuuttilääketieteen koulutusohjelmassa on paljon potilaan vieressä tapahtuvaa opetusta. Ohjelmaan sisältyy velvoite järjestää toimipaikkakoulutusta 3-5 tuntia viikossa vähintään 40:nä viikkona vuodessa, Lehtonen sanoo.
Alussa kymmenen erikoistuvan virkaa
Leikkauspöydällä makaa tarkkaan valituista materiaaleista rakennettu nukke. Rönnemaa toteaa, että akuuttilääketiede on toimenpidevaltainen työ, jota lokikirjat ohjaavat. Siksi myös merkittävä osa koulutuksesta tapahtuu simulaatiotoimenpiteinä.
Uuden koulutusalan aloittaminen vaatii erityisjärjestelyjä. Esimerkiksi Turussa on useampia lääkäreitä, joilla on ollut lähes kaikki erikoislääkäristatuksen vaativa pätevyys, mutta jotain on puuttunut.
- Heidän aiempaa koulutustaan täydentämällä ja tentin kautta he ovat hankkineet oman pätevyytensä alalle. Tyhjästä liikkeelle lähteminen on ollut haaste, mutta meillä on selkeä suunnitelma, Rönnemaa sanoo.
Tyksin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos on perustanut jo 10 akuuttilääketieteeseen erikoistuvan lääkärin virka, huhtikuussa on toive saada kaksi lisää. Myöhemmin koulutuspaikkoja pyritään luomaan sairaanhoitopiirin sisällä myös Satakunnan ja Vaasan sairaaloihin.
Suomi hyppää toiseen vaunuun
Maailmankarttaan on ripoteltu nuppineuloja sinne tänne. Reippaat 30 vuotta sitten alkanut akuuttilääketieteen kehittäminen on hypähdellyt maasta toiseen.
- Jostain syystä Pohjoismaat on alue, jossa ei ole omaa koulutusalaa akuuttilääketieteelle. Tosin Ruotsissa on suppea spesialiteetti ja Islannissa ala on tuontituotteena. Yhdysvallat on alalla hyvin aktiivinen, samoin Brittiläisen kansainyhteisön maat, Saksa, Ranska, osa entisen itäblokin maista ja muun muassa. Turkki, Lehtonen luettelee.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitussihteerin Laura Hansénin mukaan selvitysmiestyöryhmä esitti päivystyslääketieteen perustamista jo vuonna 2007.
- Olemme valmistelleet asiaa viisi vuotta, sillä kaikkien osapuolien – kahden ministeriön, erikoislääkärijärjestöjen sekä tiedekuntien – piti päästä asiassa yksimielisyyteen, Rönnemaa sanoo.
Valtioneuvosto teki lopullisen päätöksen asiassa kesäkuun puolivälissä.
Suomi pystyy Lehtosen mukaan nyt hyppäämään akuuttilääketieteessä junan toiseen tai kolmanteen vaunuun. Kun oppia haetaan esimerkiksi Yhdysvalloista, ei itse tarvitse tehdä niitä alkupään virheitä.
Päivystys keskittyy
Tyksin A-sairaalassa ja kaupungin Mäntymäen päivystysyksikössä riittää kuhinaa. Akuuttilääketieteeseen erikoistuvat lääkärit aloittivat vuoden alussa niiden suojissa kuusivuotisen urakkansa, huhtikuussa on edessä siirtyminen T-sairaalaan.
Rönnemaa arvioi, että tulevaisuudessa Suomessa on nykyistä vähemmän täyden päivystyksen sairaaloita.
Ajatus myötäilee opetus- ja kulttuuriministeriön arviota. Sen mukaan päivystysjärjestelmän rooli on keskeinen, kun yritetään hallita terveyspalvelujen menojen kasvua. Nykyisin päivystyksen kautta sairaaloihin tulee noin 80 prosenttia potilaista ja päivystys vie jopa 40 prosenttia akuuttisairaaloiden kokonaiskuluista.
- Akuuttilääketieteen hoitojärjestelmä keskittyy 15-25:een täyden palvelun päivystysyksikköön, jossa päivystyksestä vastaavat erikoislääkärit, Rönnemaa sanoo.
Erja Hyytiäinen