Painajaisiin voi luoda onnellisen lopun

​Arkielämän tilanteisiin verrattuna unet sisältävät huomattavan paljon uhkaavia tilanteita. Kaikista unista noin kaksi kolmasosaa sisältää jonkin uhkatilanteen ja uhat ovat monesti hengenvaarallisia. Unista tutut takaa-ajotilanteet, putoaminen ja loukkoon jääminen eivät yleensä kuulu päivän tapahtumiemme joukkoon.

- Mikäli ihmisellä on takanaan todellinen traumaattinen kokemus tai hän elää vaarallisessa ympäristössä, uhkatilanteiden määrä unissa lisääntyy entisestään, Valli kertoo.

Painajaiset periytyvät meille

Valli tutkii parhaillaan uhkasimulaatio-teoriaa, joka voisi selittää, miksi unissamme esiintyy uhkatilanteita. Sen mukaan unien näkemisellä on geneettisesti periytyvä suvun jatkamiseen ja hengissä pysymiseen liittyvä tehtävä. Unet ovat turvallinen harjoitusalusta uhkatilanteiden kohtaamiseen. Harjoittelu tekee mestarin ja aivojen mekanismit alkavat nopeammin tunnistaa uhkaavia tilanteita.

- Jos teoria pitää paikkansa, ovat uhkaavat unet ja painajaiset häntäluun tai umpilisäkkeen tapainen jäänne. Kun ihmisen elinympäristö muuttuu, ei unien uhkasimulaattori enää täytä alkuperäistä tehtäväänsä, mutta tuottaa silti uhkaunia. Toki on mahdollista, ettei unien näkemisellä ole mitään erityistä tehtävää ja ne ovat vain nukkumisen sivutuote, Valli pohtii.

Uniin satunnaisesti liittyvät epämiellyttäviä tuntemukset ja kokemukset ovat tavallisia, mutta joskus kyseessä voi olla myös vakavampi unihäiriö, joka vaatii hoitoa.

Potilaat saattavat näytellä unensa

Valli tutkii melko harvinaista REM-unikäyttäytymishäiriötä. Se on saanut nimensä REM-vaiheesta, jossa suurin ja elämyksellisin osa unista nähdään. REM-unikäyttäytymishäiriö on sinänsä melko harvinainen, mutta sitä esiintyy paljon potilasryhmillä, joilla on neurologisia häiriöitä kuten Parkinsonin tauti. Heillä aivorungon mekanismit eivät normaaliin tapaan estä liikekäskyjä pääsemästä aivoista lihaksiin REM-univaiheen aikana ja heillä esiintyy nukkuessa erilaisia lihasliikkeitä pienistä nytkähdyksistä koordinoituun liikkumiseen asti.

- REM-unikäyttäytymishäiriöpotilaiden on ajateltu näyttelevä unensa, jolloin mieli kokee unimaailmaa ja keho liikkuu todellisuudessa. Tämä tekee heidät hyvin alttiiksi onnettomuuksille ja kesken liikkumisen unesta herääminen on myös hyvin ahdistavaa.

REM-häiriöön on tarjolla toimiva hoito: bentsodiatsepiini klonatsepaami, joka rauhoittaa ja rentouttaa lihakset.

Onnellisiin mielikuviin tulee eläytyä

Toinen REM-univaiheeseen liittyvä unihäiriö on krooniset painajaiset. Jatkuvien ja häiritsevien painajaisten näkemistä voidaan helpottaa terapialla. Mielikuvaharjoitteluterapia on kognitiivisen terapian muoto, joissa painajaisille kirjoitetaan onnellinen loppu. Ajatus perustuu siihen, että epämiellyttävää muistijälkeä ei voida kokonaan poistaa, mutta sille voidaan luoda ja aktivoida kilpaileva muistijälki.

- Vaikka ajatus on terapialähtöinen, jokainen voi kokeilla tätä itsehoitona myös kotona. Painajainen kirjoitetaan ensin ylös ja sen jälkeen tarina muokataan mukavammaksi. Oleellista on eläytyä tarinan uuteen loppuun ja käydä se mielikuvissa monta kertaa läpi. Menetelmä auttaa erityisesti toistuvaan painajaiseen, mutta vähentää myös kaikenlaisten painajaisten näkemistä, Valli kertoo.

- Yleisohjeena voi myös sanoa, että painajaisista puhuminen auttaa vähentämään niiden aiheuttamaa ahdistusta.

Unet ovat itsetuntemuksen väline

Entä millainen on ollut unitutkijalle mieluinen ja mieleenpainuva uni

- Yleensä ihminen kokee unien tapahtumat omana itsenään, mutta joskus unissa voi toimia erilaisessa roolissa. Tällaiset uniminän vääristymät ovat harvinaisia ja itselle on jäänyt mieleen uni, jossa olin susi ja metsästin, Valli kertoo hymyillen

Teksti: Henna Borisoff
Kuvat: Sami Paakkarinen ja Stéfan (editoitu yhteen) sekä Janne Nurmela