Painajaiset yleisimpiä naisilla, ikääntyneillä ja sotaveteraaneilla
Naiset näkevät enemmän painajaisia kuin miehet. Painajaisten määrä myös lisääntyy ihmisen ikääntyessä. Erityisenä ryhmänä esille nousivat sotaveteraanit, he näkevät vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeenkin enemmän painajaisia kuin muu väestö.
Vuosikymmenten takaiset sotakokemukset saavat sotaveteraanit näkemään muuta väestöä enemmän painajaisia.
Painajaisten yleisyyteen vaikuttavat sukupuoli, tutkimusvuosi ja sotakokemukset. Keskimäärin naiset vastasivat näkevänsä enemmän painajaisia kuin miehet.
Tutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista kuukauden aikana 3–5 prosenttia näki painajaisia usein, noin 40 prosenttia näki niitä joskus ja yli puolet ei ollut nähnyt niitä lainkaan.
Painajaisten näkeminen lisääntyi iän myötä ja samalla ero sukupuolten välillä kapeni. Alle kolmekymmentävuotiaista naisista 4 prosenttia ja yli 65-vuotiaista noin 5–7 prosenttia näki usein painajaisia. Nuorista miehistä vain 2 prosenttia näki painajaisia usein, mutta yli 65–vuotiaat miehet näkivät painajaisia yhtä paljon kuin saman ikäiset naiset.
Sota sai näkemään painajaisia
Ihmisten ajoittain näkemät painajaiset ovat epämiellyttäviä unia. Silloin tällöin nähtyinä ne ovat harmittomia, mutta jos painajaisia näkee jatkuvasti, voi kyseessä olla hoitoa vaativa ongelma. Usein nähtävät painajaiset voivat liittyä mielenterveyden ongelmiin tai unihäiriöihin. Koko väestön painajaisten määrä kertookin yleisestä psyykkisestä hyvinvoinnista.
Varsinaisista sotaveteraaneista painajaisia näki usein 7–11 prosenttia. Se on kolminkertainen määrä verrattuna saman ajanjakson miehiin, jotka eivät palvelleet rintamalla. Sotakokemukset ovat siten olleet niin voimakas painajaisia aiheuttava tekijä, että sen vaikutus näkyy vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen.
Usein painajaisia kokeneiden määrä pysyi tutkimusvuosien aikana suhteellisen vakiona sen jälkeen, kun sotaveteraanien vaikutus oli otettu huomioon. Kuitenkin sellaisten vastaajien määrä, jotka kertoivat näkevänsä painajaisia joskus, kasvoi merkittävästi 1980-luvulta 2000-luvulle.
Tutkimuksessa mukana 70 000 suomalaista
Tutkimuksen aineistona käytettiin THL:n FINRISKI-tutkimuksiin osallistuneiden 25–74-vuotiaiden kyselyaineistoa. FINRISKI-tutkimuksia on tehty vuosina 1972–2007 kahdeksan ja niihin on vastannut lähes 70 000 suomalaista. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä unitutkimuksen lehdessä SLEEP.
Tutkimuksen tekivät Turun yliopiston tohtorikoulutettava Nils Sandman, tutkijatohtori Katja Valli ja professori Antti Revonsuo sekä Terveyden ja hyvinvointilaitoksen erikoistutkija Erkki Kronholm, asiantuntijatutkija Hanna M. Ollila, tutkimusprofessori Tiina Laatikainen ja dosentti Tiina Paunio.
Teksti: THL, Erja Hyytiäinen
Kuvat: derwinmch, vestman