Paikallisella ruoantuotannolla on merkitystä maakunnan työllisyyteen ja talouteen
Varsinais-Suomi on vahva alkutuotannon ja monipuolisen elintarviketeollisuuden alue. Maakunnan merkittäviä toimialoja ovat myös elintarvikekauppa ja ravitsemispalvelut. Paikallisen ruoan merkitys on huomattava alueen talouden ja työllisyyden näkökulmasta.
Turun yliopiston Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke teetti Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvityksen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla. Osana selvitystä toteutettiin kaksi eri kyselyä, joista toinen kohdistettiin maakunnan elintarviketeollisuuden yrityksille ja toinen alueen merkittävimmille hankintarenkaille.
Tulevaisuus tuo ruokaketjuun uusia työpaikkoja
Selvityksen mukaan elintarvikejalostajien kasvuennusteet lupaavat maakuntaan vuoteen 2020 mennessä noin 3 000 uutta työpaikkaa ja BKT:hen 344 miljoonan korotuksen nykyiseen verraten sekä mahdollisuuden positiivisten vaikutusten kumuloitumiseen läpi ruokaketjun ja koko maakunnan elinkeinoelämän. Tämän lisäksi alueelle tulee uusia toimijoita kuten Uuteenkaupunkiin nouseva soijajalostamo. Ruoantuotannon kasvu alueella on merkittävä mahdollisuus, joka alueen talouden ja työllisyyden kannalta on hyödynnettävä.
Yrityskyselyn perusteella 40 % jalostettavista raaka-aineista ostetaan nyt omasta maakunnasta. Julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta keskimäärin 20 % ja muualta Suomesta 70 %. Kalatuotteita ostetaan melko paljon omasta maakunnasta, kuitenkin Varsinais-Suomessa jalostetun kalan alkuperä on useammin ulkomaat kuin lähialue.
Ulkomaiden osuus raaka-aineissa on suurin öljyjen ja rasvojen osalta. On huomioitava, että Varsinais-Suomessa jalostetaan yli 90 % Suomen öljyistä ja rasvoista. Vajaa puolet hankintarenkaiden ostamista hedelmistä, kasviksista ja marjoista tulee kotimaasta. Leipomotuotteet ostetaan pääosin omasta maakunnasta. Varsinais-Suomessa on todella varaa lisätä oman maakunnan raaka-aineiden käyttöä. Tällöin kotimaisuusaste nousee niin teollisuudessa, kaupassa kuin ravitsemispalveluissa, millä on positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen ja talouteen.
Ruoantuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus
Alkutuotannon vaikuttavuus on nyt 6 % maakunnan BKT:sta ja 5 % alueen työllisyydestä. Sen työllisyyskerroin on 1,6 eli yksi alkutuotannon työntekijä tuo kerroinvaikutusten kautta 0,6 muuta työpaikkaa, joista 0,2 tulee ruokaketjuun ja 0,4 muille toimialoille. Elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen on 10 % ja työllisyyteen 5,5 %. Sen työllisyyskerroin on 3,7 eli elintarviketeollisuuden työntekijä tuo kerroinvaikutusten kautta 2,7 muuta työpaikkaa, joista 1,0 tulee ruokaketjuun ja 1,7 muille toimialoille. Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan vaikutus maakunnan BKT:hen on 27,5 % ja työllisyyteen 11 %. Sen työllisyyskerroin on 5,1. Ravitsemispalveluiden eli ravintoloiden, ateriapalveluiden, baarien ja kahviloiden vaikutus BKT:hen on yli 6 % ja työllisyyteen on 4,6 %. Sen työllisyyskerroin on 2,5. Tulokset selviävät CGE RegFin – aluemalli laskennasta.
Tulosten vertailu
Vastaava selvitys toteutettiin samanaikaisesti myös Keski-Suomessa, Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Näihin alueisiin verraten Varsinais-Suomessa elintarvikejalostajat käyttävät eniten oman maakunnan raaka-aineita. Julkiskeittiöpuolella oman maakunnan tuotteiden käyttöaste on korkeinta Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Kuitenkin Kanta-Häme arvioi 2020 julkiskeittiöiden käyttävän 35 % oman maakunnan tuotteita, kun vastaava luku Varsinais-Suomessa on 25 %. Varsinais-Suomessa elintarvikejalostajat ovat optimistisempia tulevaisuuden suhteen kuin muilla alueilla.
Lue lisää:
Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys, Susanna Määttä ja Hannu Törmä, 2012. Helsingin yliopisto Ruralia-Instituutti, Raportteja 89.
Kuva: TimoOK