Osmo Järvi -sali sai ensimmäiset kandidaattinsa takaisin

​Tuntia ennen tapaamista järjestelytoimikunnan Altti Salmivalli ja Juhani Kärjä odottavat vuonna 1954 opintonsa aloittaneiden lääketieteen lisensiaattien kokoontumista. Yliopiston historiassa he nousevat esille ensimmäisinä Turussa kokonaan koulutettuina lääkäreinä. Aiemmin kandivaiheen koulutus haettiin Helsingin yliopistosta, vasta sen jälkeen siirryttiin opiskelemaan Turkuun.

– Kun me aloitimme opiskelut, täältä isosta salista vasta pyyhittiin rakennuspölyjä. Siellä sitä aloitettiin karsintakurssilla, Kärjä muistelee.

Sittemmin auditorio on saanut nimen Osmo Järvi -sali. Kaksikko innostuu kertomaan, miten suuri merkitys Järvellä oli sille, että Turkuun saatiin kandidaattiopinnot ja Medisiina. Ja millainen mies Järvi oli opettajana. Tiukka. Vaativa. Miehet kehuvatkin Järveä ja hänen kollegoitaan loistaviksi opettajiksi.

– Meille tuli useita opettajia, jotka olivat saaneet oppinsa Yhdysvalloissa. Helsingissähän opetus pohjasi saksalaiseen perinteeseen ja saksankielisiin kirjoihin, Kärjä sanoo.

Etulinjassa

Miehet ovat selvästi tyytyväisiä opiskeluaikaansa. He saivat elää lääketieteellisen rajun kehityksen vaiheen.

Salmivalli kertoo, miten luennoitsijat lähtivät siitä, että mitään ei ollut ennen kurssia. Luennoitsijat aloittivat perusteita ja muovasivat opetuksen uudelleen.

– Meidän aikanamme esimerkiksi Kaarlo Hartiala loi sydäntutkimusaseman ja Turussa tehtiin Suomen ensimmäinen avosydänleikkaus, Kärjä kertoo.

Hiljalleen puhe lipsahtaa sinne opiskelijaelämän puolelle. Salmivalli muistelee, miten kammottavalta Turussa haisi, syylliseksi nimettiin Aurajoki. Kärjä kertoo lättähattukaudesta, joka innosti jopa vahvaa karjalan murretta puhuvan opettajan Toivo Salmen, ”nykyisen Topin isän”, saapumaan yliopistolle lättähattu päässään.

– Ja sitten oli Klossner, maailmalla tunnettu ja arvostettu kirurgi. Minua hän ei opettanut, mutta olin kuuntelemassa hänen jäähyväisluentoaan. Sali oli niin täynnä, että ihmiset istuivat portailla ja osa pystyi vain kurkkimaan sisälle, avecin tapaamiseen saapunut, vuonna 1957 opintonsa aloittanut Marja Salmivalli (kuvassa oik.) muistelee Aleksander Klossneria.

Kokoon kolmantena vuotena peräkkäin 

Opintojen jälkeen joukko hajaantui ympäri Suomen. Kuudesta tuli professori, osa erikoistui, osa valitsi uran terveyskeskuslää-kärinä.

Kärjä (kuvassa kesk.) ja Salmivalli (oik.) panostivat kuulonhuollon kohentamiseen. Ulkopuoliset nimesivätkin audiologian asiantuntijaryhmän karhukoplaksi, joka pani Suomessa kuulonhuolto-organisaatiota kuntoon. Juhani Kärjästä on julkaistu muistomitalikin. Kuopion yliopiston, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Suomen otolaryngologiyhdistyksen Juhani Kärjä -mitaleista yksi luovutettiin vierailun yhteydessä Turun yliopistolle muistoksi historiallisesta kurssista.