Opimme puhumaan kunnolla vasta aikuisina

​Symposium keräsi yhteen puheen tutkimuksen ja psykologian kansainvälisiä asiantuntijoita.

Professori Valerie Hazan University College London yliopistosta on tutkinut puhujan ja kuulijan mukautumista puhetilanteissa. Hänen alustavien tutkimustulostensa mukaan teini-ikäiset eivät vielä hallitse kaikkia viestinnän vivahteita.

- Aikaisemmin tutkimus on keskittynyt parin ensimmäisen vuoden aikana tapahtuvaan puheen kehitykseen. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että oppiminen jatkuu paljon pidempään, Hazan huomauttaa.

Hazanin mukaan ihmisillä on hämmästyttävä kyky mukauttaa puhettaan erilaisissa tilanteissa. Me teemme sen tiedostamattamme. Jos me puhumme lapsille tai lemmikeille, me tiedämme automaattisesti, kuinka heidän huomionsa saadaan. Me nostamme äänen korkeutta ja vaihtelemme puheen tempoa. Jos joku taas ei täysin osaa kieltä, jota keskustelussa käytetään, me puhumme yksinkertaisempaa kieltä ja käytämme suppeampaa sanastoa.

- Yhdessä tutkimusasetelmassamme kaksi ihmistä keskustelivat ja toiselle heistä annettiin kuulokkeet, joista kuului taustaääninä muiden ihmisten keskusteluja. Toinen keskustelukumppani ei tiennyt, mitä toinen kuunteli. Silti he kummatkin mukauttivat puhettaan, jotta se olisi ymmärrettävää, Hazan selittää.

- Me totta kai haluamme tulla ymmärretyksi, mutta me myös haluamme saavuttaa sen mahdollisimman pienellä panostuksella, hän jatkaa.

Hazan kertoo, että aikuisten kyky tehdä hienovaraisia muutoksia puheeseen on ainutlaatuista. Me opimme tämän havainnoimalla ja testaamalla, mitkä strategiat toimivat. Hänen viimeisimmässä tutkimuksessaan teini-ikäiset käyttivät paljon suoraviivaisempaa viestintää kuin aikuiset eivätkä he vielä hallinneet kaikkia erilaisia toimintatapoja.

Suomen kielen nyanssit

Lehtori Maija S. Peltola fonetiikan oppiaineesta tutkii kielen oppimisen vaikutuksia kohteenaan eritaustaiset oppijat kuten vanhemmat ihmiset, lapset ja maahanmuuttajat. LAB-laboratoriossa he kehittävät myös optimaalisia metodeja suomen kielen oikean ääntämisen harjoittelemiseen.

Peltola ja Hazan kertovat, että eri kielissä on lukuisia eroavaisuuksia, mutta niissä on myös yhteisiä prosesseja.

- Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää meille. Voin ilokseni tuoda yhteen asiantuntijoita, jotka ovat kuulleet toisistaan, mutta eivät ole tavanneet kunnolla aikaisemmin. Nyt me voimme alkaa suunnitella tulevia yhteistyöhankkeita, Peltola sanoo.

Symposiumin tuloksena aloitettiin uusi kansainvälinen tutkimusprojekti, joka keskittyy kielten välisiin oppimiseroihin. Plastisiteetti-symposium II järjestettiin Turun yliopistossa 16. Lokakuuta.

Henna Borisoff