Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanke uudistaa käsityön opetuksen käytänteitä
Turun opettajankoulutuksen Rauman kampuksella alkavassa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa InnoKomp-kärkihankkeessa kehitetään erilaiset oppijat huomioivia, tasa-arvoa edistäviä käsityön opetusta ja oppimista uudistavia pedagogisia toimintamalleja sekä perusopetukseen että opettajankoulutukseen.
InnoKomp-kärkihankkeen tavoitteena on uudistaa perusopetuksen ja opettajankoulutuksen käsityöopetusta oppilaiden innovaatiokompetenssien kehittämistä tukevaan suuntaan. Hankkeessa myös hyödynnetään digitaalista mallintamista ja käsityön monimateriaalisuutta.
Kärkihanketta koordinoi Rauman kampuksen käsityön aineenopettajakoulutus partnereinaan Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Åbo Akademin käsityönopettajankoulutukset. Hankkeen käytännön toteutus perustuu uudenlaisten toimintamallien pilotointiin yliopistojen kumppanuuskouluissa.
– Koulujen oppilaat ja opettajat sekä opettajankouluttajat ja opettajaopiskelijat rakentavat yhdessä oppilaiden design- ja teknologiaosaamista kehittäviä toimintamalleja monimateriaaliseen ja tasa-arvoa edistävään käsityön opetukseen, kertoo hankkeen johtaja, professori Eila Lindfors.
Hankkeen kumppanuuskouluissa testataan uusia toimintamalleja kahtena kehittämiskierroksena keväästä 2018 alkaen.ankkeen kumppanuuskouluissa testataan uusia toimintamalleja kahtena kehittämiskierroksena keväästä 2018 alkaen.
Käsityöllä sukupuolittunut historia
Käsityö on ollut yleissivistävän oppivelvollisuuskoulun oppiaineena vuodesta 1866. Oppiaine määriteltiin käsityöksi 1990-luvun lopussa perusopetuslaissa mutta oppiaineen toteutuksessa on jatkunut vahva sukupuolittunut traditio teknisenä työnä, jota opiskelevat pääsääntöisesti pojat ja tekstiilityönä, jota opiskelevat pääsääntöisesti tytöt.
Syksystä 2016 alkaen voimassa ollut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS14) edellyttää käsityön opettamista monimateriaalisena, sukupuoleen sitoutumattomana oppiaineena.
Yhtenä kärkihankkeen tavoitteena on kehittää opettajien yhteisopettajuutta. Se tarjoaa käsityönopetukseen uusia näkökulmia, ammatillista tukea ja oppilasarviointiin aikaisempaa laajemman näkökulman ja käytännön.
– Samalla hyödynnetään ympärillä olevia oppimisympäristöjä, asiantuntijaverkostoja ja koulun ulkopuolisia toimijoita opettajankoulutuksen ja perusopetuksen tukena osallistavan toimintakulttuurin rakentamisessa ja ilmiölähtöisten, oppiainerajat rikkovien yhteistyömuotojen löytämisessä, Lindfors kertoo.
HK