Onnellinen turkulainen luottaa kunnalliseen päätöksentekoon
Onnellisuus lähtee pitkälti terveyden, ystävyyssuhteiden ja riittävän tulotason kaltaisista perusasioista, mutta Aurajoen rannoilla luottamus kunnalliseen päätöksenteko vaikuttaa muuta maata enemmän onnellisuuteen.
Suomalaiset, mukaan lukien turkulaiset, ovat tasaisesti onnellisia. Turusta löytyy kuitenkin mielenkiintoinen tyytyväisyyttä korventava yksityiskohta. Täällä luottamus julkisiin instituutioihin vaikuttaa muuta maata enemmän onnellisuuteen.
– Mahtaako taustalla vaikuttaa vieläkin niin sanottu Turun tauti, tutkijatohtori Arttu Saarinen sanoo hymyillen.
Niistä turkulaisista, joilla on huono luottamus julkisiin instituutioihin, vain 57,1 prosenttia on onnellisia. Muussa maassa tilanne on selvästi parempi, sillä vastaava luku on 66,5 prosenttia.
– Puolella turkulaisista on heikko luottamus kuntansa päätöksentekoon, kun koko maassa tyytymättömiä on vain reilu kolmannes.
Toinen Turussa merkittävä tekijä on kolmannen sektorin toimintaan osallistuminen. Vapaaehtoisorganisaatioissa toimivat ovat jokseenkin yhtä onnellisia kuin muussakin Suomessa, mutta näiden yhteisöjen ulkopuolelle jäävät sen sijaan ovat koko maan keskiarvon alapuolella.
– Jos luottaa instituutioihin, niin varmemmin toimii kolmannella sektorilla. Kolmannella sektorilla toimiminen lisää kunnallisen päätöksenteon tuntemusta, mutta ei kuitenkaan välttämättä luottamusta sen toimintaan.
Maaseudun rauhallisuus vastaan kaupungin hälinä
Maaseudulle muutosta haaveilee moni. Kaupunkielämän hektisyyteen kyllästyneet uraohjukset suuntaavat pellon reunalle rauhoittumaan. Näkyykö maaseudun myyttinen maine onnelana tutkimuksissa?
– Riippuen hieman aineistoista, maaseutukunnat ovat hieman onnellisempia. Tämä kuitenkin selittyy ikäjakaumalla, sillä maaseudulla asuu iäkkäämpää väestöä ja vanhemmat ihmiset ovat yleensä onnellisempia. Ikäryhmien sisällä erot katoavat.
Turussa ja muissa kaupungeissa onnellisuutta nostavat välillisesti palvelujen helppo saatavuus. Tämä puolestaan on maaseutukuntien ongelma. Maalle haaveilevia miellyttää usein enemmän ajatus maalla asumisesta kuin realiteetit.
– On varmasti olemassa joku optimaalinen paikka asua, jossa voisi esimerkiksi harrastaa hyötyliikuntaa, julkiset palvelut olisivat lähellä ja liikkuminen olisi ylipäätään suhteellisen vaivatonta. Asuinpaikkaa tärkeämpiä ovat kuitenkin muut tekijät.
Naapuria paremmin täytyy pärjätä
Stereotyyppinen onnellinen ihminen elää tyytyväisesti parisuhteessa, tienaa riittävästi, on hankkinut riittävästi sosiaalista pääomaa ja kokee olevansa terve.
Suhteellinen menestys on tärkeämpää kuin absoluuttinen menestys. Ihminen vertaa itseään lähiympäristöönsä. Tässä suhteessa kaupungit ovat ankarampia paikkoja kuin maaseutu.
– Kaupungeissa rikkaat ovat varakkaampia kuin maalla, ja yksinäinen ihminen joutuu kaupungin ihmisvirrassa useammin tilanteesiin, joissa huomaa olevansa yksin.
– Onnellisuuden tärkeimmät tekijät ovat varsin universaaleja. Se mikä pätee Turussa, pätee varsin hyvin niin muussa Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa kuin jopa Yhdysvalloissa.
Suomalaisista suurin osa vastasi olleensa vähintään huomattavan aikaa onnellinen viimeisenä neljänä viikkona.
Teksti: Jouko Luhtala
Kuvat: Parker Knight, Flickorhit, Hanna Oksanen, Jouko Luhtala