Onko Turku ihmisten vai kauppojen kaupunkitilaa?

Maantieteen professori Harri Andersson piti professoriuransa päättäjäisluennon Turun yliopistossa 14.12. Andersson käsitteli luennossaan erityisesti sitä, kenen kaupunkitilaa Turku on. Luennolla kaupunkitilaa pohtivat omista näkökulmistaan myös arkkitehti Benito Casagrande, Turun kaupungin asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen, kaupunginvaltuuston jäsen Elina Rantanen ja taiteilija Meiju Niskala.

Kulttuuripääkaupunkivuosi toi kaupunkitilaa kaupunkilaisille

John R. Short on pohtinut sitä, keiden kaupunki on. Hänen mukaansa kaupunki on kaikkien ihmisten tilaa. Turun Eurocultured-katufestivaalissa mukana olleen hollantilaisen taiteilijan mukaan vain ihmisten käyttämä kaupunkitila tekee kaupungin, ei ne kadut ja rakennukset.

Niskala totesi Turun keskustan olevan suunniteltu kaupan näkökulmasta. Tämä antaa Niskalan mukaan mielikuvaa siitä, että vain jos kaupunkilaisella on rahaa, hän pystyy käyttämään kaupunkitilaa ja olemaan onnellinen.

Kaupan keskusta saattaa olla kuitenkin pikkuhiljaa huojumassa. Andersson kertoi kulttuuripääkaupunkivuoden muuttaneen Turun kaupunkitilaa. Kaupungin keskusta muuttui askeleen enemmän kaupunkilaisten yhteiseksi tilaksi.

– Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana Aurajoki kohosi kaupungin julkisena tilana. Joki ja sen ympäristö toimi esimerkiksi taiteen näyttämönä, kansallisena tilana ja ihmisten tilana, Andersson kertoi.

Myös Rantasen mukaan keskusta on edelleen vahvasti kaupan keskusta, mutta kaupunkitilassa on tapahtunut viime aikoina muutos.

– Esimerkiksi Turun kirjasto on Pohjoismaiden käydyin kirjasto; ihmiset viihtyvät siellä. Myös joen rannat ovat nousseet ihmisten tilaksi. Jokiranta on paikka, jossa vietetään vapaa-aikaa. Esimerkiksi rantoja reunustavilla ulkoilureiteillä on ihmisiä usein ruuhkaksi asti. Julkista tilaa otetaan haltuun, kun sopivia tiloja tehdään, Rantanen kertoi.

Turku on ainutlaatuinen pätkäsuunnittelun kaupunki

Suomen lähiörakentamisen buumivuosina laatikkomaista lähiökerrostaloa pidettiin "asumisen koneena", täydellisenä rakentamisen muotona. Sama kulmikkaaseen geometriseen muotoon lukkiutuva arkkitehtuuriperinne vaikuttaa vahvasti yhä edelleen.

Vanha rakentaminen ja uudisrakentaminen nähdään toisinaan vastakkaisina voimina. Vanhan historiallisen rakentamisen on koettu jopa "terrorisoivan" ympäristöään.

– Vanhojen rakennusten koetaan haittaavan uudisrakentamista. Esimerkiksi Turun keskustassa historiallinen Kauppahalli on aikoinaan voinut olla uhka viereen suunnitellulle KOP- kolmiolle. Myöhemmin tämä uhka on kääntynyt monien kaupunkilaisten mielissä toisin päin, Andersson pohti.

Casagrande on tullut tunnetuksi historiallisen Turun puolestapuhujana. Hänen mukaansa historia tulee aina ottaa kaupunkisuunnittelussa vahvasti mukaan.

– Kaupungin historia on aina mahdollisuus, suorastaan välttämättömyys. Ihmiset sitoutuvat elämässään ympäristöön, syntyy muistoja, jotka liittävät ihmiset kaupunkiin. Kaupunkisuunnittelua pitäisi tehdä ottamalla olemassa oleva rakennuskanta huomioon ja sovittaa uudisrakentaminen siihen, Casagrande kertoo ja jatkaa:

– Turku on erilaisten kaavoitusnäytteiden ja -ideologioiden näyteikkuna. Samassa korttelissa saattaa nähdä monien eri aikakausien suunnitteluiden pätkiä. Eräs italialainen arkkitehti totesi Turun-vierailullaan, että Turku on maailmassa täysin ainutlaatuinen kaupunki suunnittelun pirstaleisuudessaan. Tällainen pätkäsuunnittelu pitäisi ottaa ihan kaupungin matkailuvaltiksi, Casagrande totesi pilke silmäkulmassaan.

Teksti: Hannu Aaltonen
Kuvat: Hannu Aaltonen ja Joni-Pekka Luomala (cc)