Näkökulmia urologiaan, käsityökasvatukseen ja kirurgiaan

31.10.2013

Uudet professorit esittelivät tutkimusalojaan perinteisillä professoriluennoilla Akatemiatalolla keskiviikkona 30.10.

​Professorit Grönroos, Lindfors ja Laato

​Käsityökasvatuksen professori Eila Lindforsin luennon otsikko oli "Pedagoginen innovaatioprosessi – Käsityökasvatuksen vastaus yhteiskunnan innovaatiokouristeluun!". Gastroenterologisen kirurgian professori Juha Grönroos luennoi otsikolla "Haima kirurgin silmin eilen ja tänään".

Urologian professori Matti Laato puhui otsikolla "Dulce et decorum...". Hänen tutkimustyönsä painopisteinä ovat olleet haavan paraneminen, syöpäbiologia, virtsarakkosyöpä ja eturauhassyöpä.

Innovaatiota voidaan opettaa ja oppia

Lindfors kysyi luennollaan, huomataanko innovaatiohakuisessa yhteiskunnassa kysyä, missä innovointia opetetaan, kuka sitä opettaa, ja millaiset resurssit oppimiseen on varattu.

– Käsityökasvatuksessa puhumme kokonaisvaltaisesta tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessista. Design-tehtävät ovat moniulotteisia avoimia tehtäviä, joihin on lähtökohtaisesti olemassa useita mahdollisia ratkaisuja, Lindfors sanoi ja jatkoi:

– Käsityö ja pedagoginen innovaatioprosessi siis eroaa kasvatuksen valtavirrasta, joka kovin usein tarjoaa oppilaiden ratkaistavaksi lineaarisia ongelmia, joihin odotetaan yhtä mahdollista ratkaisua.

Turun yliopiston käsityökasvatuksen tieteenala kehittää käsityötä ainoana yliopistona Suomessa lähtökohtaisesti monimateriaalisesta näkökulmasta.

– Käsityökasvatus vastaa yhteiskunnan innovaatiokouristeluun kouluttamalla käsityön aineenopettajia, jotka ymmärtävät, että innovaatiota voidaan opettaa ja sitä voi oppia.

Partureiden saksista tähystyskirurgiaan

Grönroos loi katsauksen haiman tutkimuksen historiaan ja nykyisyyteen.

– Haima löydettiin antiikin kreikassa n. v. 100 jKr. Haima ei ollut kovinkaan suosittu tutkimuskohde silloisten tiedemiesten, lääkäreiden tai kirurgien eli partureiden keskuudessa johtuen sen hankalasta sijainnista, Grönroos valaisi.

Keskiajalla haimatutkimus oli sen sijaan suosittua: mitä moninaisimmat elimistön oireet ja taudit yhdistettiin haimaan hyvin kevyin perustein. Uuden ajan alkupuolella, 1600–1700-luvuilla, selvitettiin haiman rakenteen pääpiirteet.

Viime vuosikymmenien aikana juuri haiman taudit ovat olleet kaikkein suosituin tutkimuskohde vatsaelinsairauksien kirurgiassa.

– Haiman tavallisimpien kirurgisten tautien, akuutin haimatulehduksen, kroonisen haimatulehduksen ja haimasyövän, esiintyvyys on kasvanut viime vuosikymmenien aikana alkoholinkäytön lisääntymisen myötä, Grönroos kertoi.

Tähystysteitse tehtävä kirurgia on yleistynyt eniten käytetyksi kirurgiseksi hoitomuodoksi.

TK
Kuva: Tytti Sokura

Luotu 31.10.2013 | Muokattu 01.11.2013