Monitieteinen tutkimus tukee sote-uudistusta

​Tämän lukuvuoden alussa Turun yliopistoon asetettu monitieteinen sosiaali- ja terveystutkimuksen työryhmä on ensi töikseen kartoittanut yliopistossa tehtävän sote-tutkimuksen tilaa. Ryhmän puheenjohtaja, sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio kertoo, että sosiaali- ja terveystutkimuksen määrä yllätti.

‒ Tutkimusta eri tieteenaloilla on runsaasti. Erityisesti kysymykset ovat esillä sosiaali- ja yhteiskuntatieteissä sekä lääketieteen puolella.

Seuraavaksi työryhmä alkaa suunnitella uusia, monitieteisiä tutkimushankkeita. Tavoitteena on tukea valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta.

‒ Ongelmana uudistuksessa on se, että meillä ei ole käytössä riittävästi hyviä mittareita järjestelmän toimivuuden osalta. Käynnissä oleva uudistus, jossa ensin perusterveydenhuolto liitetään erikoissairaanhoitoon ja sosiaalihuolto terveydenhuoltoon, on ainutlaatuinen myös tutkimuksellisesti, sanoo lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, yliopiston sote-työryhmän varapuheenjohtaja Pentti Huovinen.

‒ On selvää, että poliittiset päätökset tehdään muualla, mutta meillä on tarjota paljon tutkimukseen perustuvia viitteitä päätöksenteon tueksi, Ritakallio sanoo.

Tehostaminen ei ole vain rahakysymys

Uusia avauksia suunnittelevat tutkijat haluavat nostaa esille kysymyksiä, jotka painottavat sote-uudistuksen hyötyjä potilaan näkökulmasta. Pentti Huovinen ottaa esimerkiksi erikoislääkäripalvelujen saatavuuden.

‒ Konsultaatio voitaisiin monesti hoitaa etänäkin: esimerkiksi lastenlääkärit ovat kertoneet voivansa ratkaista monia ongelmia etähoitona yhdessä hoitavan terveyskeskuslääkärin kanssa.

Vaikka yhteistyötä kuntatasolla on jo olemassa, korostaa Huovinen siiloutumisen haittoja, kun potilas pitäisi kohdata kokonaisvaltaisesti ja hoitoa tarjota oikea-aikaisesti.

‒ Tällä hetkellä monet lääkärit ovat jo nostaneet kädet pystyyn: potilaiden terveyteen ja sosiaaliseen tilanteeseen liittyviä kysymyksiä ei voida hoitaa yhdellä lääkärin vastaanottokäynnillä. Yhdelle vastaanotolle on nyt varattu 15‒20 minuuttia, ja siinä ajassa ei pysty käsittelemään hyvin kuin yhden terveysongelman. Moniongelmaisten asiakkaiden ongelmien ratkaisuun tarvitaan monialainen tiimi ja riittävästi aikaa, Huovinen sanoo.

Ritakallio antaa vanhustenhuollon puolelta esimerkin siitä, miten nykyisen sosiaalihuollon rakenteita keventämällä ja sitomalla niitä tiiviimmin terveydenhuollon organisaatioon voitaisiin tarttua ongelmiin tehokkaammin ja aiemmin. 

‒ Se tiedetään hyvin, että yksinäisyys aiheuttaa asiakkuutta terveyskeskuspäivystyksissä. Paha olo ilmenee tunteina, että tarvitsee lääkärin apua, vaikka loppujen lopuksi potilas tarvitsee keskusteluapua ja -kumppania. Tämä on kallista mennä toteamaan lääkärin vastaanotolle, kun samassa terveydenhuollon organisaatiossa voitaisiin tarjota paljon halvempaa apua, joka tepsii yhtä lailla. Tästä on olemassa paljon tutkimusta.

Sote-uudistus on huomioitava myös koulutuksessa

Turun yliopisto vastaa pitkälti länsirannikon korkea-asteen sosiaali- ja terveysalan koulutuksesta. Koulutuksen järjestämisellä voidaan vaikuttaa moniin sote-uudistuksen onnistumiseen ratkaisevasti vaikuttaviin kysymyksiin.

Monitieteisyys on avainasemassa, kun tavoitteena on päästä kiinni ihmisten ongelmiin kokonaisvaltaisesti: erityisesti lääke- ja hammaslääketieteen, hoitotieteen, logopedian, psykologian ja sosiaalityön kouluttamien asiantuntijoiden on pystyttävä monialaiseen yhteistyöhön.

‒ Jos uudistuksen myötä esimerkiksi psykologien, sosiaalihuollon asiantuntijoiden ja lainsäädännön osaamista saadaan lähemmäs toisiaan, voidaan esimerkiksi monitahoisissa perheväkivaltatilanteissa päästä ongelman ytimeen kiinni nopeammin jo samalla, kun haavoja kursitaan umpeen, Ritakallio jatkaa.

Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Maddox74