Monialaisuus ja yhteistyö avainsanat lääketieteellisen tiedekunnan ja kansanedustajien tapaamisessa

​Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan toimintaan ja tulevaisuuden näkymiin johdatti dekaani Pentti Huovinen. Hän nosti ajankohtaisiksi esimerkeiksi turkulaisen lääketieteellisen tutkimuksen korkeasta tasosta immunologi Sirpa Jalkasen vastikäisen nimityksen tieteen akateemikoksi sekä Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan erinomaisen menestyksen kansainvälisissä tieteellisissä vertailuissa.

Turussa – kuten Suomessa yleensäkin – lääkäreiden koulutus on huippuluokkaa ja volyymitkin suuret:

– Lääkäreitä koulutetaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Vuonna 2016 otetaan joka 80. ikäluokasta opiskelemaan lääketiedettä. Kuitenkin samanaikaisesti erikoislääkäreiden palveluntarpeen kasvu on lisääntynyt, huomautti Huovinen.

Tämä lisääkin paineita erikoislääkäreiden koulutuksen tehostamiseen.

Lääketieteellisen tiedekunnan perustehtävien: opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lisäksi pontta tulevaisuuden toimintaan haetaan innovaatiotoimintaan, koulutusvientiin ja yrittäjyyskoulutukseen panostamisesta.

Dekaani korostikin lääketieteellisten läpimurtojen ja innovaatioiden tärkeyttä koko kansantaloudelle:

– Esimerkiksi astman hoidon vuotuiset kustannukset ovat jopa 400 miljoonaa pienemmät kuin ilman suomalaisen tutkimuksen edistysaskelia 1990-luvulla. Valtion tutkimusrahoitus vaikuttaa paitsi tutkimusinnovaatioiden myös tutkimuksen synnyttämän asiantuntijuuden kautta.

Konkreettisen esimerkin tutkimuksen synnyttämästä asiantuntijuudesta toi keskusteluun oikeuslääketieteen professori Philippe Lunetta. Hän muistutti, miten moninaisilla tavoilla oikeuslääketiede palvelee oikeuslaitosta ja toteuttaa rikosten uhrien oikeusturvaa.

Lunetta nosti kuitenkin esille kysymyksen, teemmekö Suomessa liikaa oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia. Muissa pohjoismaissa avauksia tehdään merkittäväksi vähemmän.

Yhteistyöstä voimaa

Yksittäisten tiedekuntien tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa osaltaan kansallisella tasolla toteutettava yliopistojen profilaatio, jonka puitteissa Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan painopistealueiksi ovat täsmentyneet lääkekehitys, diagnostiikka ja kuvantaminen.  

Myös käynnissä oleva sote-uudistus tuo oman värinsä alueellisen terveydenhuoltoalan kehitykseen. Turun yliopisto on tarttunut sote-uudistuksen mukanaan tuomiin haasteisiin muun muassa perustamalla monitieteisen koulutus- ja tutkimushankkeen, joka pureutuu uudistusprosessiin monelta kantilta eri tieteenalojen yhteistyötä hyödyntäen.

– Pohdimme aktiivisesti, miten koulutusta tulisi muokata suhteessa uudistuksen mahdollisesti tuomiin muutoksiin, korosti rehtori Kalervo Väänänen.

Rehtori toi puheenvuorossaan keskusteluun myös laajempien yliopistopoliittisten ja yliopistotasoisten tendenssien vaikutuksen lääketieteellisen tiedekunnan toimintaan. Erityisen keskeistä tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa on tieteen monialaisuus:

– On välttämätöntä, että säilytämme riittävän monialaisuuden. Tulevaisuus on monitieteisten ja  yliopistojen varassa, Väänänen tähdensi.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen tiivisti puheenvuorossaan fokusta sote-uudistuksen luomiin näkymiin. Erityisesti muutostarpeiden arviointi nousi keskeiseksi. Suomalaisen terveydenhuollon suurimmiksi ongelmiksi Lehtonen nosti hallitusohjelmassakin esiin tuodut terveyserojen jatkuvan kasvun, väestörakenteen erityislaadun ja kasvavat kustannukset.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on kuitenkin aktiivisesti kehittänyt organisaatiorakennettaan ja toimintojaan vastaamaan yhä paremmin palvelujen yhdenmukaistamisen ja suuremman väestöpohjan vaatimuksia.

Monialaisuudesta ja pyrkimyksestä eri toimijoiden välisten raja-aitojen hämärtämiseen kertoo myös käynnisteillä oleva Academic Medical Center -hanke. Hankkeen tavoitteena on tiivistää Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistyötä.

Tiiviimmät yhteydet takaa myös fyysinen läheisyys, joka uuden Kupittaan kampuksen myötä tuo terveydenhuoltoalan toimijat yhä tiiviimpään yhteyteen keskenään. Kupittaan kampuksen kehittämisessä on keskeisessä roolissa myös Medisiina D -uudisrakennushanke. Vuonna 2018 valmistuvaksi arvioitu Medisiina D -rakennus kokoaa saman katon alle yliopiston, sairaanhoitopiirin, AMK:n ja THL:n toimintoja.

Rahoituksen tiukennukset huolestuttavat

Pohdittaessa tieteen ja tutkimuksen tulevaisuutta ei voitu välttää huomioimasta taloudellisen kokonaistilanteen asettamia yhä tiukentuvia toimintaraameja. Kootessaan eri toimijat yhteiseen keskustelutilaisuuteen ”Uutta lääketieteessä” -tilaisuus toimi kuitenkin oivana väylänä rahoituksen kiristymisen konkreettisten vaikutusten viestittämiseen suoraan päättäjätasolle.

Paikalla olleiden kansanedustajien kommenttipuheenvuorot henkivätkin tyytyväisyyttä tilaisuuden tarjoamaan vuoropuhelun paikkaan. Ilkka Kanerva (kok.) korosti päivän tilaisuuden kaltaisten vuorovaikutusfoorumeiden tärkeyttä ja lääketieteellisen tiedekunnan merkittävyyttä maakunnallisen strategian näkökulmasta. Annika Lapintie (vas.) puolestaan toivoi, ettei terveydenhuollon toimijoiden mahdollisuuksia jatkossakaan heikennettäisi.

Saara-Sofia Sirén (kok.) piti tutkimusrahoituksen vähenemisen tahtia hätkähdyttävänä, mutta oli myös toiveikas yliopistojen taloudellisen tilanteen vakauden suhteen. SDP:n Eeva-Johanna Elorannalle etenkin koulutusviennin mahdollisuudet näyttivät lupaavilta yliopistojen talouden vauhdittajana. Kaikkia puheenvuoroja yhdisti ymmärrys lääketieteellisen tiedekunnan tärkeydestä ja panoksesta niin alueellisesti kuin kansallisestikin.

Vuosittain järjestettävän ajankohtaistilaisuuden toteuttaa lääketieteellisen tiedekunnan alumniyhdistys AMA (Alumni Medicinae Aboensis).

Teksti: Tilda Junko
Kuva: Tuomas Koivula