Mistä on joulumme tehty?

​Joulu ei olisi joulu ilman monenkirjavia perinteitä, joihin viritytään jo ensimmäisen kalenteriluukun auetessa.

Mutta mistä kaikki tapamme ovat lähtöisin? Milloin ja missä vietettiin ensimmäistä joulujuhlaa, entä miksi kannamme ja koristelemme joulukuusen olohuoneisiimme?

Liedon Vanhalinnan museon joulunäyttelyssä perehdytään perinteiden juuriin.

- Monet perinteistämme, kuten joulukalenteri ja -kuusi, ovat lähtöisin Saksasta ja tulleet meille Ruotsin kautta, kertoo Vanhalinnan museopalvelupäällikkö Hannele Lehtonen.

Lehtosen mukaan ikivihreä puu on toiminut juhlan ja merkkipäivän symbolina jo vuosituhansia. Kuusi vakiintui joulupuuksi 1500-luvulla Saksassa, Suomeen tapa omaksuttiin 1800-luvulla.

Supisuomalainen jouluperinne on joulusauna, jossa piti kansanuskomusten mukaan istua hipihiljaa, tai muuten kesällä söivät hyttyset.

- Amerikasta omaksumamme punanuttuinen Joulupukki sen sijaan muutti Korvatunturille vasta 1920-luvulla Markus-sedän lastentunti-kuunnelmien myötä, kertoo Lehtonen itsekin oppineensa näyttelyä valmistellessaan.

Planetaariossa ratkeaa joulutähden mysteeri

Mitä merkittävää tapahtui tähtitaivaalla kaksi vuosituhatta sitten, että se sai itämaan tietäjät seuraamaan kirkasta valoa Betlehemiin? Betlehemin tähti on joulun perinteisimpiä symboleita, ja sen syntytausta mietityttää astrologeja yhä.

Vastaus tähän taivaallisen ilmiön mysteeriin selviää Tuorlan planetaariossa, jonka joulun ajan elokuvassa matkataan ajanlaskumme alkuun. 

- Joulun tähdelle on pitkään tarjottu selitykseksi pyrstötähteä tai supernovaa, mutta näistä tuskin oli kyse. Kiinalaiset tekivät jo tuolloin tarkkoja havaintoja pyrstötähdistä, eikä tuolta ajalta ole havaintoja, valottaa yliopistotutkija Aimo Sillanpää.

Sillanpään mukaan itämaan tietäjät, astrologeja tiettävästi hekin, todistivat todennäköisesti erittäin harvinaista planeettojen kaksoiskohtaamista, jonka tiedetään tapahtuneen vuonna 7 ennen ajanlaskun alkua.

- Kahden planeetan osuessa samalle näkösäteelle näkyvät ne taivaalla erittäin kirkkaana. Ilmiö on harvinainen, ja vielä poikkeuksellisempaa on, että se toistuu lyhyen ajan sisällä uudelleen.

Arvellaan, että tietäjät lähtivät ensimmäisen planeettojen kohtaamisen tapahtuessa kohti Betlehemiä ja heidän päästyään perille ilmiö toistui uudelleen.

Jouluun kuuluu myös etelän eksotiikka

Kukoistava joulutähti tekee joulun kotiin kuin kotiin, mutta alun perin tämä useiden metrien korkuisena kasvanut kukka on lähtöisin Meksikosta.

Eurooppaan se levisi jo 1800-luvulla, mutta on saavuttanut suuren suosionsa vastikään. Joulutähden läpimurto joulukukaksi tapahtui, kun markkinoille saatiin matalakasvuisia lajikkeita.

Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa joulu on eksoottisen kukoistuksen aikaa. Joulutähden ohella kukkaan puhkeaa myös Madagaskarilta kotoisin oleva tähtikämmekkä, toiselta nimeltään pyrstötähtiorkidea.

Talvisen valkeaa tähtikukkaa voi ihastella kasvitieteellisen puutarhan lummehuoneessa, jossa myös mahtava jättilumme on vielä kukoistuksessaan.

 

Teksti: Liisa Reunanen
Kuva: Johnson, Francis P., State Archives of Florida