Ministeri Kiuru: Tulevaisuuden koulu on paikka, johon kaikki haluavat aamuisin tulla

​Ministeri esitteli hankkeeseen liittyvän verkkokyselyn tuloksia. Kaikille avoimessa kyselyssä tiedusteltiin esimerkiksi tärkeimpiä taitoja, joita peruskoulun pitäisi opettaa.

Vastausten valossa oppiaineiden väliset tuntijakokiistat alkavat näyttää toisarvoisilta, sillä kaikkein tärkeimmäksi opetettavaksi aiheeksi nousivat vuorovaikutus- ja tunnetaidot. Seuraavaksi tärkeimpinä pidettiin ongelmanratkaisutaitojen, oppimistaitojen sekä aloitekyvyn ja yritteliäisyyden opettamista.

Ministeri Kiurun mielestä tulevaisuuden kouluissa pitäisikin olla enemmän aikaa opettaa myös näitä elämäntaitoja, jotka perinteisesti eivät kuulu tiettyyn oppiaineeseen.

– Olen ylpeä siitä, että kansalaiset pitävät näitä tärkeinä taitoina.

Ministeri Kiuru kertoi, että työtä tehdään myös sen eteen, etteivät oppilaiden, koululuokkien tai koulujen väliset osaamiserot enää kasvaisi.

– Suomalaisen koulun vahvuus on ollut se, että kaikki koulut ovat samanlaisia.

Suomen on otettava opiksi muista maista ja tunnistettava esimerkiksi huono-osaisuuden kasautumisesta aiheutuvat riskit.  Asuntopolitiikka ja muut yhteiskunnan rakenteita muovaavat vaikutuskeinot vaikuttavat välittömästi myös kouluun, kuten Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksenkin tutkimuksissa on monesti osoitettu.

– Kun tehdään uusi asuinalue, sinne on rakennettava kaikenlaisia asuntoja, korosti Kiuru.

Parhaimmillaan syntyy yhteisöllisyyttä, ja myös koululaiset ja opettajat tuntevat olevansa osa kouluyhteisöä. Ministeri on huolissaan suomalaislasten vähentyneestä kouluviihtyvyydestä.

– Tulevaisuuden koulu on yhteisöllinen paikka, johon kaikki haluavat aamuisin tulla.

Kielet kunniaan

Turun Normaalikoulua ministeri kiitteli mielenkiintoisesta päivästä ja upeasta työstä, sillä norssi edustaa tulevaisuuden koulua monella tapaa jo nyt. Hän kertoi nähneensä esimerkiksi hienoja käytänteitä suomen kielen opetukseen ja istuneensa ”tippa linssissä” albanian kielen tunnilla.

– Oman äidinkielen oppiminen on äärimmäisen tärkeää muiden kielten oppimisen kannalta, sanoi ministeri Kiuru.

Kielitaito nousi toivelistalla korkealle myös hankkeen verkkokyselyssä sekä ministerin vierailun yhteyteen järjestetyssä paneeli- ja yleisökeskustelussa.

9e-luokan oppilaat Sara Bunjaku ja Dung Tran toivoivat tulevaisuuden koululta jokaiselle oppilaalle oman äidinkielen opetusta sekä tietokonetta tai tablettia, jossa olisi erikielisiä sisältöjä ja kääntäjä. Kirjastoon tulisi hankkia kirjoja eri kielillä.

– Hyllyt voisi täyttää nuoria kiinnostavilla kirjoilla. Tulevaisuuden koulussa kannustetaan lukemaan, koska sillä tavalla lukutaito paranee.

– Ilman kieltä olemme eksyksissä, totesi myös vanhempien edustajana tilaisuudessa puhunut Kais Zaya.

Yhdessä oppimaan ja opettamaan

Kais Zaya kokee ristiriitaisia ajatuksia visioidessaan tulevaisuuden koulua. Teknologiaa on ilman muuta hyödynnettävä, mutta sille ei saa antaa ylivaltaa. Erityisopetus on tärkeää ja hyödyllistä, mutta erityisryhmiin joutuminen myös pirstaloi oppilaan koulupäivää ja tavallaan eriarvoistaa oppilaita.

– Jos erilaisiin erityisryhmiin joudutaan liian monin perustein, koulu alkaa ehkä lähestyä jo jonkinlaista hoitolaitosta, Zaya pohti.

– Epäonnistumiset on toki tunnistettava ja analysoitava, jotta asiat voidaan tehdä paremmin. Vastuuta ei voi kuitenkaan sysätä pelkästään oppilaalle.

Vanhempien edustajana Kais Zaya toivoo yhteisöllistä satsausta kerhotoimintaan.

– Aikuisia eri tahoilta voisi pyytää mukaan pyörittämään kerhoja.

Myös opettajien puolesta puhunut Normaalikoulun musiikin lehtori Minja Koskela muistutti, että koulu ei voi olla muusta yhteiskunnasta erillinen saareke.

– Tulevaisuuden koululaitoksen pitää kyetä paitsi muuttumaan yhteiskunnan mukana, myös haastamaan yhteiskunnan eriarvoisuutta ja muita ongelmia kasvattamalla kriittisiä ja aktiivisia kansalaisia.

– Koulun kehittämisen pitää pohjautua uusimpaan tutkimustietoon, sillä meillä tehdään hienoa kasvatustieteellistä tutkimusta, sanoi Koskela.

Koulut ovat väärä kohde leikkauksille

Asiantuntijatyöryhmien edustajana puhunut professori, varadekaani Risto Rinne kertoi tiivistetysti koulutuspoliittisista tutkimustuloksista, jotka tukevat ajatusta mahdollisimman yhtenäisen peruskoulun säilyttämisestä.

Sekä Koskela että Rinne ovat huolissaan kouluihin viime aikoina kohdistuneista säästötoimista.

– Meillä täytyy olla varaa huolehtia lapsistamme ja tulevaisuudestamme, Rinne painotti.

Tilaisuuden lopuksi paneelikeskustelun vetäjä, opetusneuvos Najat Ouakrim-Soivio opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikan osastolta, kysyi vielä yhtä tärkeintä vinkkiä päättäjille kerrottavaksi. Yleisön ja panelistien vastaus oli selvä.

– Älkää ainakaan tästä säästäkö, hyvät ihmiset! Väärässä paikassa säästäminen voi aiheuttaa vahinkoja, joiden korjaamiseen ei riitä mikään raha, muistutti Kais Zaya.

Minja Koskela on samaa mieltä.

– Peruskouluissa asuu, ihan kirjaimellisesti, Suomen tulevaisuus.

Teksti ja kuvat: Katja Kontu