Mikro-RNA:n perustutkimuksesta vuosikymmenessä uudeksi lääkkeeksi hepatiittiin
Ei-koodaavan mikro-RNA:n olemassaolosta ei tiedetty 90-luvulla juuri mitään. Nyt aiheesta tehtyä perustutkimustietoa hyödynnetään jo täysin uudenlaisessa lääkekehityksessä. Tutkija Sakari Kauppinen puhuu aiheesta BioCity Symposiumissa 16.8.2013. Symposiumissa myönnettiin myös Tillandz-palkinnot Riitta Lahesmaan ja Pasi Kankaanpään johtamille tutkimuksille.
Sakari Kauppisen tutkimukset ovat keskittyneet viime vuodet ei-koodaavaan RNA:n ympärille.
23. vuotuinen BioCity Symposium käynnistyi Turussa 15.8.2013. Symposiumin teemana on ei-koodaavat RNAt. Kaksipäiväisessä symposiumissa puhuu muun muassa Aalborgin yliopiston tutkija Sakari Kauppinen, joka on ollut tekemässä uraauurtavaa tutkimusta ja lääkekehitystä mikro-RNA:n parissa. Nyt Kauppisen työn pohjalta on kehitetty uusi lääke hepatiittiin.
RNA:n eli ribonukleiinihapon on perinteisesti ajateltu kopioivan tietoa DNA:sta. RNA:n välittämän tiedon avulla elimistö koodaa valkuaisaineita. Vuonna 1993 amerikkalaiset tutkijat löysivät sukkulamadosta kuitenkin uudenlaista mikrokokoisia ei-koodaavia RNA-molekyylejä.
– Uuden RNA-löydöksen ajateltiin pitkään olevan vain sukkulamatojen erityispiirre. Vasta 2000-luvulla havaittiin, että pieniä ei-koodaavia RNA-molekyylejä löytyykin varsin paljon, ja niitä alettiin löytää myös ihmisestä, Kauppinen kertoo.
Ei-koodaavaa RNA:ta seurasi tutkimusbuumi
Havaintoa seurasi perustutkimusbuumi: ihmisgenomista löydettiin seuraavina vuosina yli 2000 erilaista ei-koodaavaa RNA-molekyyliä. Näillä on havaittu olevan tärkeä tehtävä eräänlaisina säätelymolekyyleinä. Ne sitoutuvat tiettyihin geeneihin ja muun muassa estävät proteiineja syntymästä.
Vuonna 2005 tutkijat havaitsivat, että hepatiittivirus pystyy kaappaamaan ei-koodaavan RNA:n, mikä estää RNA:ta toimimasta.
Kauppinen on ollut mukana tutkimassa niin sanottua lukittua nukleiinihappoa, LNA:ta, joka on synteettisesti laboratoriossa valmistettu RNA:n johdannainen. Tämän perustutkimuksen löydökset alkavat jo nyt synnyttää uudenlaisia lääkkeitä muun muassa maksasyöpään ja hepatiitti C:hen.
– Vuonna 2006 löysimme sopivan LNA-molekyylin, joka sitoutuu spesifisti juuri siihen ei-koodaavaan RNA:han, jonka hepatiitti kaappaa. Tämä LNA häiritsee hepatiittiviruksen toimintaa RNA:ssa, Kauppinen kertoo.
"Lääke todella tehoaa"
Kauppinen kertoo LNA-löydöstä seuranneen useamman vuoden ajan valtavan määrän erilaisia kokeita. Nyt tutkimus on edennyt siihen pisteeseen, että lääkettä testataan jo potilailla kliinisissä kokeissa.
– Tulokset tällä uudella Miravirsen-lääkkeellä ovat olleet erittäin positiivisia: se todella tehoaa. Näyttäisi siltä, ettei LNA:han perustuvalla lääkkeellä ole myöskään suurempia sivuvaikutuksia. Kestää kuitenkin vielä vuosia, että lääke saataisiin markkinoille, Kauppinen sanoo.
Sakari Kauppinen puhuu BioCity Symposiumissa BioCityn Mauno Koivisto -keskuksessa perjantaina 16.8.2013 klo 13.45 otsikolla ”Targeting of non-coding RNAs for therapeutics”.
Elias Tillandz -palkinto kahdelle parhaalle BioCity Turun tutkijoiden artikkeleilleVuoden 2013 BioCity Symposiumin aluksi julkaistiin vuoden Elias Tillandz -palkinnon saajat.
Palkinto myönnettiin seuraaville julkaisuille: Pasi Kankaanpää, Lassi Paavolainen, Silja Tiitta, Mikko Karjalainen, Joacim Päivärinne, Jonna Nieminen, Varpu Marjomäki, Jyrki Heino and Daniel J. White: Uusi tietokoneohjelmisto mahdollistaa solujen ja molekyylien toiminnan tarkan mittaamisenProfessori Jyrki Heinon tutkimusryhmässä Turun yliopiston biokemian laitoksella on Pasi Kankaanpään toimesta kehitetty uusi tietokoneohjelmisto solujen toiminnan mittaamiseen. Ohjelmiston avulla voidaan tutkia muun muassa syöpäsolujen käyttäytymistä ja syövän kannalta keskeisten proteiinien toimintaa soluissa. Yhteistyöhön ovat osallistuneet Turun yliopiston lisäksi Jyväskylän yliopisto ja Dresdenin Max-Planck instituutti. Turun Biotekniikan keskuksen tutkimusryhmä löysi ihmisen kantasolujen toiminnalle välttämättömän uuden proteiininProfessori Riitta Lahesmaan työryhmä Turun Biotekniikan keskuksessa on löytänyt uuden ihmisen kantasoluille välttämättömän proteiinin, L1TD1, ihmisen genomin kattavilla geenien ilmenemistä mittaavilla menetelmillä. L1TD1 osoitettiin keskeiseksi sille, että kantasolut kykenevät uusiutumaan itsekseen yhä uudelleen. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä sekä kantasolu- että syöpätutkimuksen alalla ja avaavat täysin uusia näkymiä ihmisen kantasolujen ja myös syöpäsolujen uusiutumiskyvyn säätelyyn. Jatkotutkimuksien tavoitteena on valottaa löydösten merkitystä syöpädiagnostiikassa tai syöpähoitojen lääkekehityksessä. |
Hannu Aaltonen