Mikko Nikinmaalta vuosituhannen ensimmäinen vesistötoksikologian perusteos

24.07.2014

Elsevierin Academic Press on julkaissut Turun yliopiston eläinfysiologian professorin Mikko Nikinmaan kirjoittaman vesistötoksikologian perusteoksen. An Introduction to Aquatic Toxicology on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Se on alan ensimmäinen tällä vuosituhannella julkaistu alan perusteos.

– Edellinen perusteos julkaistiin 1980-luvun puolivälissä, ja siitä biologia on edennyt aika tavalla, Nikinmaa sanoo.

Aloite teoksen kirjoittamisesta tuli maailman johtaviin tiedejulkaisujen kustantajiin kuuluvalta Elsevierin Academic Pressiltä. Kustantamo halusi perusteoksen kirjoittajaksi alan johtavan tutkijan maailmassa. Teos julkaistiin heinäkuun lopussa.

Nimensä mukaisesti teos käy läpi kaiken kattavasti vesistöympäristöihin liittyvät myrkyt. Kustantajan mukaan mitä pienemmiksi vesivarannot kutistuvat, siitä suuremmaksi kasvaa tarve ymmärtää, mitä vaikutuksia saasteilla ja epäpuhtauksilla on vesiympäristön organismeihin ja ekosysteemeihin.

– Tietoa meillä on, mutta sitä käytetään ja ei käytetä. Voisimme tehdä paljon, jos haluaisimme, mutta usein vastaukseksi tulee, että pitää säästää. Tämän päivän säästäminen on kuitenkin vain kustannusten siirtämistä tulevaisuuteen, Nikinmaa sanoo.

Teoksen alkusanoissa Nikinmaa toteaa, että biologian perustuntemus on tarpeen, mutta lähtökohtaisesti kirja on yleistajuinen, kaikille tarkoitettu teos. Se kattaa kaikki maailman vesistöalueet, esittelee saastuttavat aineet, niiden lähteet sekä vaikutukset.

– Aina puhutaan, että Eurooppa on auringonlaskun maaosa, mutta todellisuudessa missään muualla maapallolla ei kiinnitetä ympäristöasioihin niin paljon huomioita kuin Euroopassa, Nikinmaa sanoo.

Jo historiakatsaus kuvaa hyvin tilanteen. Muutamassa sivussa Nikinmaa käy läpi muun muassa roomalaisajan vesiputkien, vesikäymäläjärjestelmien, lannoitteiden, hiilenpolton ja happosateiden ongelmat. Pitkään ratkaisuiksi esitettiin esimerkiksi korkeampia savupiippuja ja pidempiä putkia kuvitellen, että vesistöillä on keinot puhdistaa itse itsensä.

Kun ongelmia on lähdetty toden teolla ratkaisemaan, on saavutettu tuloksia. Siitä esimerkkeinä ovat muun muassa Skandinaviassa lohikantojen koheneminen ja Itämeren hylkeen paluu.

Tulevaisuuden suuriksi haasteiksi Nikinmaa nimeää muun muassa lääkejäämät, liikenteeseen liittyvät saastelähteet, öljynporaukset arktisella alueella sekä vesistöihin upotetut jätemyrkyt, joiden sijaintia ja määrää ei edes tiedetä.

Erja Hyytiäinen

Luotu 24.07.2014 | Muokattu 06.08.2014