Mieli ja Toinen -projektin loppukonferenssi keräsi yhteen kumman tutkijat

Helsingissä Tieteiden talolla 20.–22.9. järjestettyyn monitieteiseen konferenssiin saapui lähemmäs sata kummasta kiinnostunutta tutkijaa sekä Suomesta että ulkomailta.

Mieli ja Toinen -projektin johtavan tutkijan professori Marja-Liisa Honkasalon mukaan outoja kokemuksia on tarkasteltu paljon kulttuuritutkimuksen parissa, mutta valtaosa tutkimuksesta on vahvistanut kokijan toiseuttamista. ”Uncanny” eli ”kumma” on Honkasalon mukaan käsite, jota tulisi tutkimuksessa suosia ”yliluonnollisen” sijaan. 

– Jotta kulttuurintutkija voisi ylipäätään tutkia kertomuksia oudoista okemuksista, arvottava käsitteistö on ollut syytä purkaa ja tilalle luoda termistö, joka olisi kokijasta lähtöisin ja mahdollisimman neutraali. Jotain sellaista on kumma. Se viittaa kokemuksiin ja ilmiöihin, jotka ovat arkikokemuksesta poikkeavia ja liittyvät outoihin ilmiöihin.

Konferenssissa ehdittiin kolmen päivän aikana tarkastella kummaa monista eri näkökulmista. Workshopeissa eri alojen asiantuntijat antropologeista filosofeihin, taiteilijoihin ja psykologeihin saivat esittää tutkimuspapereita esimerkiksi rituaaleista, henkioppaista, äänten kuulemisesta ja uskonnollisista kokemuksista.

Kansainvälisesti tunnettuja puhujia

Konferenssissa oli joka päivälle oma keynote-puhujansa, joista kuuluisin on tapahtuman avajaistilaisuudessa puhunut Stanfordin yliopiston antropologian laitoksen professori Tanya Luhrmann. Luhrmann on kansainvälisesti tunnettu tutkija ja kirjailija, jonka etnografisen tutkimuksen aiheina ovat olleet muun muassa psykiatria, nykypäivän noidat ja ääntenkuulijat. Viimeksi mainituista Luhrmann on kirjoittanut kiitellyn teoksen When God talks back (2012), jossa hän tarkasteli amerikkalaisten herätyskristittyjen kokemaa Jumalan auditiivista läsnäoloa.

Keynote-puheessaan Knowing God: How local theory of mind helps us to explain supernatural experience Luhrmann käsitteli kulttuurien välisiä eroja ääntenkuulemisessa. Luhrmannin mukaan suurimmat erot koskevat ihmismielen ”sisäpuolen” ja ulkomaailman välistä suhdetta. Puheessaan Luhrmann kertoi tutkimustuloksistaan, joiden mukaan kulttuuriset käsitykset ihmismielestä vaikuttavat voimakkaasti ääntenkuulemiseen kokemuksena. Länsimaissa ääniä kuuleva yksilö esimerkiksi kokee äänet herkemmin uhkaavina tai soimaavina.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Simo Knuuttila käsitteli keynote-esityksessään demoneita ja kummia kokemuksia antiikissa ja keskiajalla galenoslaisen lääketieteen ja hellenistisen luonnonfilosofian valossa. Etnografista tutkimusta afro-amerikkalaisista uskonnoista tehnyt Chilen katolisen yliopiston apulaisprofessori Diana Espírito Santo luennoi siitä, miten erilaiset tavat jäsentää maailmaa ja ihmisen paikkaa siinä vaikuttavat uskomusten ja kokemusten rakentumiseen.

Tanya Luhrmannin ääntenkuulemista käsittelevä keynote avasi konferenssin.

Mitä kummaa jatkossa?

Mieli ja Toinen -projektin järjestämä konferenssi toimi myös avauksena laajempaan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön monialaisella kumman tutkimisen kentällä. Tapahtuman päätti laaja paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin kumman tutkimisen jatkomahdollisuuksia. Diana Espírito Santon kommentti keskittyi kumman tutkimisen luonteeseen:

–Meidän tulee ottaa kumma vakavasti ja kehittää analyyttisia työkaluja sen tutkimiseksi. On olemassa lukuisia maailmankatsomuksia, minkä vuoksi meidän täytyy ottaa eri ilmiöt vakavasti ja tutkia, miten erilaisia totuuksia tuotetaan.

Tarton yliopiston folkloristiikan professori Ülo Valk puolestaan korosti puheenvuorossaan eri tieteenalojen yhteistyön merkitystä kumman tutkimisessa:

– Tällä hetkellä kaikkien meidän tutkimustamme määrittää oppiaineidemme asettamat rajat. Siksi on tärkeää järjestää poikkitieteellisiä tapahtumia, joissa voimme kehittää tieteenalojen rajat ylittävää käsitteistöä.

Loppupaneelissa nostettiin esiin myös aikomus kehittää tiiviimpi kansainvälinen tutkijaverkosto, jota rakentaa jatkossa Mieli ja Toinen -projekti.

Mieli ja Toinen on Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti, jonka ensimmäinen rahoituskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hankkeen tiimoilta julkaistaan tämän vuoden puolella suomalaisten kummia kokemuksia käsittelevä artikkelikokoelma Mielen rajoilla. Nykypäivän kummat kokemukset, joka pohjautuu projektin saamaan spontaaniin kirjeaineistoon.

>> Mieli ja Toinen -projektin kotisivut (https://mindandother.com/)
>> Konferenssin kotisivut

Teksti: Heikki Kettunen

Kuvat: Heikki Kettunen, Jaume Escofet