Meriteollisuus ei saa nukahtaa
Kun isot vievät globaalia peliä, on pienempien yhdistettävä voimansa.
Koko Suomi jännittää parhaillaan Turun telakan tilannetta. STX Finland menetti loppuvuodesta amerikkalaisristeilijän Ranskaan, nyt neuvotellaan saksalaisvarustamon risteilijätilauksista. Alan suomalainen tulevaisuus tuntuu nykyisellään olevan vaakalaudalla. Turun yliopistossa tutkitaan meriteollisuutta ja koko merisektoria eri näkökulmista kymmenissä tutkimusprojekteissa. Miltä tilanne näyttää kilpailukykyyn perehtyneen tutkijan silmin?
‒ Markkinat ovat muuttuneet nopeasti ja alan pelisäännöt menneet uusiksi. Suurin yksittäinen selittäjä löytyy Kaukoidästä. Aasialaiset jättitoimijat tulevat ‒ ja ne tulevat lujaa, sanoo Eini Laaksonen kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutista.
Laaksonen työskentelee tutkijana SmartComp-hankkeessa, jossa edistetään keskisen Itämeren eli Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian meriklustereiden verkottumista keskenään ja pyritään parantamaan niiden kilpailukykyä suhteessa isoihin menestyjiin. Yksin Kiinassa meriteollisuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana moninkertaiseksi.
‒ Uudet toimijat ovat sekoittaneet pakkaa ennennäkemättömän tehokkaasti. Täällä meillä pitää nyt pystyä yhteistyöhön, sillä Itämeren alueen toimijat ovat yksin pieniä verrattuna Aasian jättiläisiin. Pienten ei kannata vain kilpailla keskenään, jotta kaikille ei käy huonosti.
Uniikista osaamisesta kilpailuetua
Tällä hetkellä keskisen Itämeren klusterit toimivat melko irrallaan toisistaan. Yhtäläisyyksiä niiltä löytyy kuitenkin paljon. Maita yhdistävät kilpailijoiden ohella muun muassa investointeja vaativat ympäristösäädökset, kustannustason nousu ja osaavan työvoiman puute lähitulevaisuudessa. Haasteiden lisäksi maat jakavat mahdollisuuksia, joista merkittävin on Venäjän kasvavan merisektorin läheisyys.
‒ Esimerkiksi Itämeren kasvava meriliikenne, koillisväylän avautuminen sekä offshore-toiminnan kasvu lisäävät liiketoimintamahdollisuuksia. Täällä kannattaa nyt virittäytyä valmiiksi luomalla toimijakokonaisuuksia, joilta on helppoa ja houkuttelevaa ostaa. Laaksonen sanoo.
Pienillä toimijoilla on paljon uniikkia osaamista vietäväksi myös Venäjää kauemmas. Esimerkiksi rikkipäästöjen tiputtamiseksi kehitetyistä teknologioista povataan vientivalttia, ympäristön rajat kun tulevat vastaan muuallakin. Laaksosen mukaan alalla kannattaakin suhtautua vakavasti siihen, mitä ulkomaiset yritykset todella hakevat hankkiessaan alan suomalaisia yrityksiä omistukseensa.
‒ Erikoisosaamista pitää itse ja yhdessä viedä aktiivisesti sinne, missä sille on kysyntää. Se mahdollistaa osaamisen säilymisen, vaikka tilaustilanne vaihtelee.
Verkosto pidettävä elävänä yhteistyössä
Turun yliopisto osallistuu vahvasti Itämeren kaupunkien liiton koordinoimaan SmartComp-hankkeeseen. Mukana ovat tutkimusryhmää vetävä Pan-Eurooppa Instituutti ja Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Muita partnereita ovat Centrum Balticum ‐säätiö, Åbo Akademi, Tallinnan teknillinen yliopisto, Tallinnan yliopisto, Riga International School of Economics and Business Administration ja Latvian Meriakatemia.
Teksti: Taru Suhonen
Kuvat: baaker2009, Eini Laaksonen